Risslan metsäpolku Fiskarsin ruukkikylän kupeessa - muutakin kuin metsää

Mökkiviikonlopun ajanvietteenä teimme metsäretken Fiskarsiin. Metsäpolku yllätti vaihtelevalla maastolla ja tuntui kuumana kevätpäivänä villapaidassa kummasti kilometrejään pidemmältä. Tervetuloa mukaamme polulle, metsästä pellonreunaan, vanhan voimalaitoksen liepeille ja kallioille. Tällainen on Risslan metsäpolku Fiskarsissa.

RETKIKOHDE LYHYESTI

Kuvaus: Fiskarsin ruukkikylän kupeessa kulkeva hyvin merkitty ulkoilureitti / polku

Reitin pituus:  4 km vaihteleva maasto

Retken kesto: 2 h, verrannollinen eväshetkien kestoon

Vessa: Parkkipaikan luona, Fiskarsin torilla

Taukopaikka: laavu, ei puita valmiina, tarkista voimassa olevat varoitukset

Lastenvaunuillen: ei sovellu

Luontoretkeily sopii mökkireissun kaveriksi

Rennot mökkiviikonloput ovat muodostuneet meille ystävien kanssa tavaksi ja luonnossa liikkuminen liittyy kiinteästi viikonloppujen ohjelmaan. Tällä retkellä syötiin rauhassa niitä vähän parempia eväitä ja juotiin jopa kuohuvaa kuohujen äärellä synttäreideni kunniaksi. Retkikohde löytyi tukikohtamme läheltä ja toisin kuin yleensä käy, kevään upeimmat säät hellivät meitä reissun aikana. Retken avainsanat olivat rentoutuminen ja kiireetön fiilistely. 

Sinivuokot ihastuttivat polun lähtöpaikalla

Retki alkoi Fiskarsin torin parkkipaikalta, josta emme huomanneet suoraa opastusta Risslan metsäpolulle. Oikean tien varrelle käveltyämme alkoi koko reitin kattava selkeä viitoitus. Karttaa ei tarvinnut vilkuilla muun kuin eväspaikan pohdinnan takia. Jostain syystä reitin matka, 4 kilometriä, tuntui todellisuutta pidemmältä. Liekkö kyse ollut lukuisista pysähtymisistä ja mukana keikkuvasta kevytuntsikasta ja villapaidasta. Kevät yllätti ihanasti!

Risslan metsäpolku kulkee vaihtelevassa ympäristössä

Risslan metsäpolku alkoi vuokkojen sävyttämänä mäkisenä nousuna ja kulki nimensä veroisesti metsässä. Sinivuokot loistivat mattona rinteessä. Retkipäivänä voimassa oli ruohikkopalovaroitus ja metsä olikin paikoin rutikuiva. Jatkuessaan polulla tuli vastaan ei niin mieluisia maisemia: metsäpolun varrelta oli hakattu metsää. Vaikka kannot sammaleineen ja käenkaaleineen ilahduttivat, ei polun kulkeminen hakkuualueen tuntumassa niin viehättänyt. Rengasreitti tarjoili kokonaisuudessaan rutkasti vaihtelua.

Reitin varrelta oli hakattu puita

Pian putkahdettiinkin metsästä pellon laitaan, jossa maamerkkinä nökötti riistan tähyilytorni. Askeliaan ei tarvinnut varoa kun matka jatkui hiekkatietä pitkin. Metsä oli vaihtunut maalaismaisemaan ja pellonlaidassa lentäviin perhosiin. Perhoset eivät halunneet asettautua kuviin - tai ehkä kuvaajalla oli laiska lauantai. Peltoja kynnettiin ja suuri lokkilauma lenteli traktorin ympärillä. 

Metsäpolku kulki myös pellonlaitaa

Hiekkatie päättyi pihaan yksityisalueelle ja Risslan metsäpolku kaarsi siltaa pitkin puronuoman ylitse. Vesi on aina ilahduttava retkielementti, eikä tämäkään kerta tehnyt poikkeusta.

Pian oltiin jo takaisin metsässä, joskin leveämmällä väylällä. Olin ajatellut, että pysähtyisimme syömään eväitä vanhan voimalaitosrakennelman vierestä löytyvälle laavulle. Uumoilimme kuitenkin, että laavulla saattaisi olla jo väkeä, joten kurvasimme hetkeksi sivupolulle kohisevan puron äärelle. 

Ei hullumpi paikka henkäistä

Kohinan keskellä kilistimme retkimekoissamme synttäreilleni. Kevätretken teemana oli, että kaikilla olisi retkellä mekko päällä. Aurinko lämmitti, elämä oli ihanaa eikä ollut kiire minnekään! Vieressä avautuva Myllyjärvi oli osittain vielä jäässä, mutta joutsenet etenivät selällä määrätietoisesti. Perhosista tavattiin ainakin sitruunaperhonen, neitoperhonen ja suruvaippa. 

Palattuamme pääreitille, laavu löytyikin ihan kulman takaa. Laavu sijaitsee komealla paikalla Risslan voimalaitoksen rakenteiden ja putouksen luona. Voimassa olevan ruohikkopalovaroituksen vuoksi olimme varustautuneet eväin, jotka eivät vaadi lämmittämistä. Pääsin kuitenkin jututtamaan tulia viritellyttä pariskuntaa, jolla ei ollut mitään tietoa voimassa olevasta varoituksesta. Tulenteko varoitusten aikaan kiellettiin hyvin selkeästi paikalla olleessa opastaulussa. Vierailijoiden vuoksi kuvat laavusta jäivät ottamatta. 

Voimalaitoksen vanhoja rakenteita

Siirryimme polkua pitkin metsän suojaan eväshetkelle. Suositeltava eväsvinkki päiväretkelle:  valmiiksi valmistetut uuniperunat, jotka pysyvät lämpiminä foliossa kylmälaukussa. Lisukkeilla höystettynä tottakai. Olen auttamattomasti kevätihminen ja hullaannun kevättunnelmiin aina vaan samalla tavalla. Maastolounaalla elämä tuntui taas erityisen ihanalta. 

Kun eväät oli syöty ja roskat pakattu poisvietäväksi, tutkailimme hetken voimalaitoksen vanhoja rakenteita. Vesi putosi varsin komean matkan ja näky oli vaikuttava. Risslan metsäpolun alue on osittain luonnonsuojelualuetta. Pyöräily reitillä on kielletty. Minulle jäi maastossa hieman epäselväksi missä suojelualueen rajat menivät, mutta ls-alueet löytyivät helposti esimerkiksi Retkikartasta. Karttaa olisi toki voinut kurkata jo aiemmin, sillä olimme lompsineet kiven heiton päässä kiinnostavista muinaishaudoista.  

Risslan metsäpolku oli merkitty maastoon erittäin selkeästi

Jatkettuamme matkaa, seurasimme hetkisen Kallvikenista laskeutuvaa puron uomaa. Putoukset olivat varsin komeita ja maisemat hetkittäin satumaisia. Taival jatkui kuivempaan mäntymetsään ja somalle metsäpolulle. Polkua käveltiin jonkin matkaan kunnes se johdatti meidät tielle joka ohitti kaksi järveä. Katselin meille kahvipaikkaa, mutta maasto ensimmäisen järven, Trindsjön, ympärillä näytti kostealta eikä Kivijärven ääressäkään ollut oikein luontevaa pysähtymispaikkaa. 

Polun varrella oli satumaisia maisemia

Kuljettuamme tienvartta eteenpäin törmäsimme istutuspuihin ja niistä kertovaan opastauluun. Vanhemman istutuspuuston lisäksi tien toisella puolella oli taimiprojekti meneillään. Tämä kohta sai pohtimaan kauanko kestää, että metsä kasvaa paikoilleen hakkuun jälkeen. Seuraavaksi kuitenkin ilahduin kurnuttajista - sammakot konsertoivat ojassa kevätunnelmissa ja kutupuuhissa. Kaikki Suomen sammakot on rauhoitettu eikä kutua saa kerätä tai eläimiä häiritä. 

Kosiomenot mielessä - vaan riittääkö ojassa vesi?

Pian polku koukkasi takaisin metsään ja lopulta, melkein lenkin päätepisteellä, pääsimme kahville. Mukana oli kaasukeitin jolla kahvivedet lämpenivät kalliolla siitäkin huolimatta, että olin napannut kaupasta epähuomiossa kuplavettä. Vesipullojen pohjista ja kuplavedestä keittyi ihan hyvä kahvi. 

Pannukahvit maastossa kaasukeittimellä

Risslan metsäpolusta jäi hieman ristiriitainen tunnelma. Kokonaisuus oli mukavan vaihteleva, mutta hakkuut ja teillä kuljetut pätkät jättivät hieman toivomisen varaa. Ehkäpä reitin nimi voisi olla jokin muu kuin "metsäpolku", koska tämä sanayhdistelmä tuo mieleen nimenomaan metsässä ja polulla kulkevan reitin. Opastus polulla oli oikein toimiva ja Fiskarsin nettisivuja lukiessani vaikutti siltä, että reitti olikin uudistettu hiljattain.

Opastaulu Risslan metsäpolun varrella

Katso tästä Fiskars Villagen kartta Risslan metsäpolusta sekä puulajipolusta. Jälkimmäiselle emme tällä reissulla poikenneet. Oletteko käyneet Risslan metsäpolulla? Entä, onko Fiskarsin puulajipolku tuttu? Millaiset tunnelmat teille kohteista jäi? 

Mukavia retkiä kevääseen!

Mira, Luontohetkiblogi

5 koko perheen luontoretkivinkkiä syksyiseen Helsinkiin

Kesä on taittunut syksyyn ja luontoretkeily lasten kanssa vaatii enemmän varusteita, mutta on ehkä jopa kiinnostavampaa kuin kesäsesongin aikana. Eväät pakettiin, kumpparit jalkaan, retkireppu selkään ja menoksi! Tämä retkijuttu tarjoaa 5 vinkkiä syksyiseen Helsinkiin: samoile saaristoon, kurvaile suolle, tutki merenrantaa, kiipeä lintutorniin tai kulje metsän siimekseen.

1. Saaristoluonto ilahduttaa syksyisellä Harakan saarella

Kalenterin käännyttyä syyskuun puolelle, stoppasi lauttaliikenne moneen Helsingin saareen. Harakan saareen pääsee kuitenkin lokakuun puoleen väliin asti. Harakan luontokeskus sekä luontotalo ovat auki syyskuun loppuun. Yhteysalusta liikennöi Merenkävijät ja lauttamatka Ullanlinnan laiturista kestää noin 5 minuuttia.  

Vieraslaji mustatäplätokko lumosi katselijan akvaariotalossa

Harakan saaren syksyyn kuuluvat Itämeren lajeja vilisevä akvaariotalo murtovesiakvaarioineen sekä piipahdukset kiikareiden kera lintupiilossa ja syksyllä 2019 valmistuneella lintulavalla. Lyhyet pitkospuut ilahduttavat ja kuljettavat rehevän lammen läpi kohti silokallioita. Saaren kallioilla viivähtävät muuttolinnut ilahduttavat lintubongaria.

Rehevä sammakkolampi on täynnä elämää

Eväshetkipaikoissa riittää valinnan varaa. Sateen sattuessa tilaa löytyy myös katoksien suojista. Retkelle kannattaa varata hyvät eväät, sillä vaikka saaren kiertävä lenkki on pituudeltaan vain kilometrin, katseltavaa riittää. Vierailun aikana kannattaa kurkistaa luontotaloon sekä vanhasta ammusvarastosta, kasematista, löytyvään vedenalaisia valokuvia esittelevään näyttelyyn. 

Kasematin valokuvanäyttelyssä kurkistetaan pinnan alle

Normaalisti luontotalosta saa lainata tutkimusvälineitä, mutta koronaepidemian aikana kannattaa mukaan napata omat kiikarit. Muistakin omista tutkimusvälineistä on iloa. Puhtaalla siveltimellä ja merivedellä voi kirjoittaa kallioon terveiset Ahdin valtakuntaan. Merituuli kuljettaa viestit perille. Luupin avulla voi tutkiskella vaikkapa rantaniityn kasveja sekä silokallioilta löytyvää ruusukvartsisuonta. Lammikoiden elämään, kuten vikkeliin vesikirppuihin tai silokallioiden leväkatkoihin, voi tutustua nappaamalla vettä toviksi purnukkaan. Muistathan palauttaa otukset koteihinsa!

Silokallioille voi ottaa tutkimusvälineet mukaan

Harakan saaresta voit lukea lisää retkijutustani 15 -syytä retkeillä Harakan saarelle sekä verkkosivulta citynature.eu. 

2. Slåttmossenin suo on helposti saavutettava helmi Jakomäessä

Mikä olisikaan kiinnostavampi houkutin seikkailuun kun pitkospuiden varrella odottavat lihansyöjäkasvit? Slåttmossenin suo on erittäin helposti bussilla saavutettava suo ja luonnonsuojelualue Jakomäen hiekkakuoppien vieressä.

Ruska tuntuu hiippailevan suolle paljon nopeammin kuin metsään, joten lihaa syöviä hurjia, pyöreälehtikihokkeja, saa etsiä kauniisti hehkuvan suoluonnon keskeltä. Suolla parasta on tietysti tuoksu. Slåttmossenilla kasvaa niin suopursua kuin hillaakin. Suuhun saattaa löytyä mustikkaa, juolukkaa ja puolukkaa. 

Hiekkakuopilla vilahtaa kalanpoikasia

Slåttmossenin pitkospuut kaipaisivat paikoitellen pientä korjausta ja märillä pitkospuilla juoksentelu saa nopsajalkaisimman kyykkäämään. Suon ympärillä olevassa tunnelmallisessa metsässä voi napostella marjoja ja seikkailla syysluonnossa. Jakomäen vedellä täyttyneet hiekkakuopat kannattaa kurkistaa viimeistään kotimatkan varrella.

Kurkkaa tarkemmat saapumisohjeet ja retkijuttuni Slåttmossenin suoalueesta.

3. Vuosaaren Uutela on rantametsäinen kestosuosikki

Uutelan ulkoilualueella vierähtää helposti vaikka koko päivä retkeillen. Kahvila Kampelan vierestä metsään koukkaava rantareitti kuljettaa tunnelmalliseen metsään sekä merenrannalle aaltojen ääreen. Kallioilla voi ihailla maisemia ja metsästä löytää hyvällä tuurilla jonkun ruokasienenkin. Nappaamalla omat puut matkaan voi eväät lämmittää jommalla kummalla kahdesta katoksellisesta grillipaikasta. 

Uutelan rantareitillä on helppo kulkea

Uutelan retki sopii monen ikäiselle retkeilijälle, sillä polku on niin leveä, että sitä voi kulkea vaikka rattaiden kanssa. Uutelassa on myös luontopolku, joka on merkitty maastoon numerotolpin. Uutelan luontopolun materiaalin voi tulostaa mukaan retkelle. Uutelassa voi bongailla lintuja tai syksyisen hyvällä tuurilla jopa korvameduusan.

Niemenapajalla on grillipaikan lisäksi mukavia kallioita

Kannattaa tutustua sekä citynature.eu -sivun Uutela -osioon että Uutelan pdf-esitteeseen. Mukavia tärppikohteita retkelle ovat: Halkullanniemen salainen uimaranta, Skatanniemen kärki ja Särkkäniemen luonnonsuojelualue. Särkkäniemestä lähtee myös kävelyreitti kohti Vuosaaren golfkenttää. Tämä puoli Uutelan metsästä on monelle tuntemattomampi. Kauniissa metsässä voi tavata vaikka peuran.

4. Vanhankaupunginlahti lintutorneineen on retkikohteiden aatelia

Vanhankaupunginlahti on tärkeä lintukosteikko sekä suojelualue. Harvemmin vieraileva ei välttämättä heti hoksaa, että Vanhankaupunginlahden retkeilymahdollisuudet levittäytyvät laajalle lahden ympäri. Helposti saavutettaviin kohteisiin pääsee niin jalkaisin kuin näppärästi pyöräillen. Pääosa Helsingin lintutorneista löytyy Vanhankaupunginlahdelta.

Vanhankaupunginlahden lintutorneissa on opastauluja

Citynature.eu -sivulla Vanhankaupunginlahdelta esitellään tarkemmin suosittu Pornaistenniemi-Lammassaari-Kuusiluoto -kokonaisuus. Alueen muut kohteet jäävät suotta vähemmälle huomiolle. Lataa Vanhankaupunginlahden kartta (pdf).

Kivinokalla yhdistyvät metsäretki sekä merellinen tuulahdus. Alue on helposti saavutettavissa metrolla Kulosaaresta tai Herttoniemestä. Voit lukaista aikaisemmat juttuni Kivinokan keväästä sekä Pulkkaillen Kivinokan lintulavalle.

Viikin arboretumissa on tunnelmallisia polkuja

Toinen erityisesti lapsiperheille suosittelemani kohde on Viikin arboretum sekä sen kyljessä sijaitseva Keinumäen lintutorni. Arboretumista löytyy kiinnostavia polkuja ja kasveja tutkittavaksi. Keinumäessä on lintujen talviruokintapaikka ja pöytä eväiden syöntiin. Lasten kanssa retkeilevän kannattaa kurkata myös Viikareiden Viikki -materiaali, josta löytyy tärppejä omallekin luontoretkelle (huomioithan, että materiaalin tieto Gardenian osalta on vanhentunutta).

Mölylän kallio on hyvä lintujenkatselu- ja eväspaikka

Vanhankaupunginlahden retkikohteet pähkinänkuoressa - vieraile vaikka kaikissa:

• Kivinokka: lyhyt luontopolku ja lintulava vanhan metsän luonnonsuojelualueella
• Fastholma: lintutorni ja talviruokintapaikka
• Majavakallio: näköalakallio ja kuntoportaat
• Mölylä: metsä ja lintujenkatselukallio
• Purolahti: lintulava pellon tuntumassa sekä lintutorni ruovikon reunassa.
• Hakalannniemi: lintutorni ja lintujen katselutasanne
• Keinumäki: lintutorni ja talviruokintapaikka
• Viikin arboretum: Helsingin yliopiston ylläpitämä arboretum Keinumäen vieressä
• Pornaistenniemi: esteetön Luonnon Syli -luontopolku, lintutorni sekä lintupiilo, piknikpaikka
• Lammassaari: esteetön pitkospolku sekä lintulava, lintutorni, pitkospuut Kuusiluotoon

Hakalan lintutornissa on jyrkimmät portaat

5. Syysmetsään ja luoliin Mustavuorelle

Vuosaaren Mustavuori tarjoaa helppoa metsäfiilistelyä ja jännittäviä seikkailuja. Ulkoilureittejä pitkin metsään pääsee vaikka pyöräillen. Alueen metsäpoluilla ei ole opasteita, mutta citynature.eu -sivun mobiiliopas johdattaa luonnonsuojelueen polulle. Huomaathan että luonnonsuojelualueella ei voi pyöräillä. 

Luonnonsuojelualueella pysytään poluilla

Syksyllä polun varresta löytyy mitä mielenkiintoisempia sieniä. Mutapohjaiset lammikot taittavat toisinaan siniseen melkein kuin kuuluisa Kiikunlähde. Kumpparit ovat syysmetsäretken varmin valinta  - tästä ei kannata lipsua Mustavuorellakaan.

Mustavuoren metsässä riittää mielenkiintoisia paikkoja

Mustavuoren luoliin, juoksuhautoihin ja "rotkoon" voi tutustua omalla vastuulla (kurkista Mustavuoren pdf- esite). Kallioiden päällä ei kannata juosta, koska luolien jyrkät seinämät johtavat äkkitiputukseen. Varovainen hiippailu luolissa voi olla lapsille melkoinen seikkailu. 

Mustavuoren "rotko" luolineen ällistyttää

Mustavuoren metsissä on usein myös peuroja. Erilaiset ojat, purot ja lammikot tuovat lisämausteensa retkeen. Eväspaikat alueella ovat luonnon luomia, joten istuinalustat matkaan.

Antoisia syysretkiä!

-Mira, Luontohetkiblogi

Helppo majakkaretki Helsingistä: Söderskär on elämys Porvoon ulkosaaristossa

Helppo päiväretki majakkasaarelle - onnistuuko sellainen lasten kanssa Helsingistä? Kyllä vain, pieni Söderskärin majakka ottaa vierailijoita vastaan mukavan merimatkan päässä Vuosaaresta. Lyhytkin vierailu majakkasaarella tartuttaa majakkakuumeen ja saa pohtimaan minkälaista majakalla olisi viettää pidempikin aika. Eväät matkaan ja merelle! 

Kevyitä aaltoja, ystäviä ja alkavan retken jännitystä! Söderskärin yhteysalus lipuu kohti lähes tyyntä ulappaa. Aurinko porottaa! Osa matkustajista löytää paikkansa kannelta ja osa asettuu sisälle hellettä suojaan. Otamme aseman sisätiloista - se tuntuu järkevimmältä vaihtoehdolta lapsilauman kanssa. Lastenrattaat parkkeerataan tukevasti kannelle. Hyvän tovin kestävä merimatka alkaa. Matkan päässä odottaa lasten ensimmäinen majakkavierailu ja vielä tuntematon paikka meille kaikille.

Majakkaretkemme sai sysäyksen ilmoituksesta paikallislehdessä. Pörtö Line mainosti liikennöintiä Porvoon ulkosaaristossa sijaitsevalle Söderskärin majakkasaarelle. Saari on erityislaatuinen vierailukohde, sillä se on luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -aluetta. Alueelle ei ole ollenkaan asiaa ominpäin lintujen pesimäaikaan. Maihinousu saarelle on kielletty toukokuusta heinäkuuhun, mutta majakkaristeilyt toteutetaan ympäristöministeriön erikoisluvalla. 

Rajoitetun pääsyn vuoksi suolaiselta tuntuva matkan hinta on hyväksyttävä. Kohde on todellakin näkemisen arvoinen! Vierailuhetkellä meno-paluumatka maksaa aikuisilta 67 euroa, 6-12 vuotiailta 34 euroa ja on 0-5 vuotiailta ilmainen. Hinnat, aikataulut ja lisätiedot Söderskäristä löytyvät soderskar.fi -verkkosivulta. Luontoon.fi kuvaa Söderskäriä: "Söderskärin saaristo on tärkeä merilinnuston suojelu- ja tutkimusalue, valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema sekä ainutlaatuinen matkailukohde." Olemme valmiit! 

Yhteysalus Söderskärille liikennöi Kauppatorilta, Vuosaaresta ja Sipoon Kalkkirannasta. Hauska mainostolppa laiturilla varmistaa oikean lähtöpaikan Vuosaaren Aurinkolahdessa. 

Olemme varustautuneet meriosuuksiin pienin viihdykkein ja eväin, sillä viisihenkinen retkiseurueemme on varsin meneväistä sorttia. Hauskaksi yllätykseksi kapteeni tuo lapsille omat palapelit, joissa rakennetaan mitäpä muutakaan kuin Söderskärin majakkaa. Merimatka sujuu eväitä syöden, höpötellen ja alukseen tutustuen. Tilaa riittää ja kapteeni tarjoaa jopa mahdollisuuden tähyillä merelle ruorin takaa.

Päästessämme perille, ihastun! Samalla kuitenkin jopa harmistun, koska tunnin ja viidentoista minuutin oleskeluaika tuntuu heti alkuunsa lyhyeltä. Kooltaan Söderskär ei ole suuri. Liikkumista saarella on rajoitettu pesimärauhan turvaamiseksi. Saaren idyllissä viipyilisi mielellään merelle tähyillen. Mietin minkälainen tunnelma olisi myrskyisellä säällä. Söderskärin mielenkiintoiseen historiaan kuuluvat kesken loppuneet rakennusmateriaalit, huojuva torni ja lopulta majakan rakenteiden vahvistaminen. Söderskäriä ovat ensin hyödyntäneet ammattikalastajat, sitten majakan valon turvin kauppaliikenteen harjoittajat ja jatkosodan aikana ilmatorjuntayksikkö. Puhelinlinja oli vedetty meren poikki Suomenlinnaan. Aavalle katsellessa tuo matka tuntuu pitkältä.

Rantaniityn kukat vastaanottavat vierailijat saarelle. Punaiset rakennukset ja sininen meri levittäytyivät ympärillä ehdan saaristotunnelman merkkinä. Koska aikaa ei ole hukattavaksi suuntaamme kohti majakkaa. 5-vuotias kapuaa majakan kapeita rappusia sujuvasti ylös. 3-vuotiaita saa auttaa reippaasti ja matka etenee verkkaisesti. Kulkiessa huutelen esikoista odottamaan, kun en tiedä kuinka jyrkkiä rappusia ylempänä odottaa. Majakan pienet huoneet ja oleskelutilat kutkuttavat mielikuvitusta. Osa rappusista on jyrkkiä, joten vaikeasti liikkuvalle kohdetta ei voi suositella. Nuorempien kanssakin saa olla tarkkana. 

Kapuamme majakan torniin ja ihailemme 1989 sammutettua valonlähdettä. Majakka on nykyään yksityisomistuksessa. Majakan ulkotasanteelta aukeavat upeat maisemat, sellaiset joita katsellessa matkan tuntuu joka euron arvoiselta. Nuorimmaista jännittää ja hän painautuu majakan seinää vasten. Olemme kieltämättä korkealla ja näkymä jännittävä! Päivä on kaunis ja pieni tuulenvire yltää ylös torniin. Kiikaroimme ja ihailemme maisemia. Syömme retkikeksit nojaten tornin seinään. Alasmeno jyrkkiä rappuja pitkin osoittautuu kipuamista haastavammaksi.

Ylimääräistä ei vierailulla ehdi. Vaikka tekisi mieli istuskella kallioilla ja vain tuijotella merelle, tunti ja viisitoista minuuttia kuluu hetkessä. Ehdimme silti kiikaroida hieman lintuja. Söderskärillä sijaitsee Suomen lintutieteellisen yhdistyksen Birdlife Suomen ylläpitämä lintuasema. Paikan sanotaan olevan yksi parhaita kevät- ja syysmuuton seurantapaikkoja. Söderskärillä tehtyjä tuoreita lintuhavaintoja voi tutkailla lintuhavaintojärjestelmä Tiirasta. 

Lintujen katselusta on helppo innostua Söderskärillä. Veneen läheisyydessä uiskentelee yksilöitä joita kaupunkirannoilla harvemmin näkee. Bongaamme ainakin komeita punakoipisia riskilöitä.

Palaamme yhteysveneeseen ja suuntaamme paluumatkalle. Kannatti tulla! Tämä retki jätti vanaveteensä innostuneita lapsia, innostuneita aikuisia ja retkikuumeen majakkasaarille!

Oletko ihastunut majakkasaareen? Jaa omat retkivinkkisi kommentteihin!

Innostavia saari- ja majakkaretkiä,

Mira

Seurueemme retkeili Söderskärillä jo kesällä 2019, kuten toisinaan käy jotkin retkijutut muhivat hetken ennen ilmestymistään!

RETKIKOHDE LYHYESTI

Kuvaus: Majakkasaari Porvoon ulkosaaristossa, Pörtö -line liikennöi saarelle Helsingistä

Reitin pituus:  oleskelua pienellä saarella, lintuaseman puoli suljettu yleisöltä

Retken kesto: Matkat suuntaansa 1 h 15 min ja oleskeluaika saarelle 1 h 15 min

Vessa: yhteysaluksella

Taukopaikka: rakennettu taukopaikka pöytineen rannan tuntumassa

Lastenvaunukelpoinen: ei, mutta muutamat vaunut mahtuvat kannelle kyytiin

Helposti lähisaarelle - Helsingin Pihlajasaari on mainio perheretkikohde

Retki Pihlajasaareen ei vaadi suuria ponnisteluja, vaikka sinne vesitse mennäänkin. Ajatus päiväretkestä syntyi retkiaamuna. Pian pienet jalat jo töpöttivät saaren kallioilla ja poluilla. Tutkittavaksi löytyi niin rannan lammikoissa vilistäviä levätkatkoja kuin koiranputkella keikkuvia leppäkerttuja. Mukava reitti saaren ympäri, palvelut, uimarannat ja leikkipaikat tekevät Pihlajasaaressa retkeilystä helppoa. Saarelle voi saapua yöksi tai vaikka vain piknikille kallioille. Lippu yhteysveneeseenkin on edullinen. Pihlajasaari on mainio koko perheen luontoretkikohde. 

Pihlajasaaren hiekkaranta tuo rantaloman tuntua 

Olimme palanneet telttailemasta ystäviemme pihalta, kun tyttö jo toivoi seuraavaksi päiväksi retkeilyä. Sehän tietysti sopi ja tuumailin seuraavaa kiinnostavaa ja helppoa retkikohdetta Helsingistä. Olen hullaantunut saariin. Lapsuudessa luontosuhdettani voimisti mökkeily Saimaan rannalla. Olen aina tykännyt saarista, mutta tykkääminen kasvoi jonkinlaiseksi saarirakkaudeksi oltuani viime kesän töissä Harakan saarella saariseikkailuoppaana. Retkijuttuja löytyy jo aiemmilta saariretkiltä muun muassa Harakan saarelta, Vartiosaaresta sekä Vallisaaresta. Tällä kertaa valitsin kohteeksi Pihlajasaaren. Edellisestä vierailusta oli jo vuosikausia aikaa ja olin jo lähes ehtinyt unohtaa millaista saarella on. 

JT-lines liikennöi Pihlajasaareen Merisatamasta ja Ruoholahdesta

Retkijalka vipatti ja hurautimme metrolla Ruoholahden lähtölaituriin vain huomatakseni että liikennöinti sieltä alkaisi vasta seuraavalla viikolla. Onneksi Ruoholahden metroaseman kupeesta lähti bussi numero 21, joka kuljetti meidät toiseen lauttarantaan Eiraan, Cafe Caruselin tuntumaan. Pihlajasaareen liikennöidään Ruoholahdesta (Kellosaarenranta 1) sekä Eirasta Merisatamasta (Merisatamanranta 10). Merisataman lähtölaiturissa meitä odotti ilmoitus lauttaliikenteen vuorovälin tiivistymisestä tunnista puoleen tuntiin. Tämä oli iloinen yllätys lasten kanssa retkeilevälle. 

Värikkäät ja vuokrattavat uimakopit ovat Pihlajasaaren symboli 

Pihlajasaaren yhteysveneen aikataulut voi tarkistaa, saareen liikennöivän JT-linen verkkosivulta. Venelippu on varsin edullinen, aikuisten meno-paluulippu maksaa 7,5 euroa ja alle 7-vuotiaat lapset kulkevat maksutta. Useammalla perheellä oli mukanaan potkupyörä. Jos kallioseikkailut jättää vähemmälle, potkupyöräily onkin hauska tapa saarella liikkumiseen. Helsingin kaupungin verkkosivuilla mainitaan kuitenkin ettei lautalla ole polkupyörien kuljetusta. Vaikka venettä ei lastattu täyteen, oli tunnelma melko tiivis sunnuntaina puolenpäivän jälkeen. 10 minuutin merimatka taittui silti leppoisasti. 

Lammikoista löytyy mielenkiintoista elämää

Pihlajasaaressa voi myös telttailla (15 € / vrk). Telttailuun varattu alue on sillan ylityksen päässä pienemmällä saarella. Me kuljimme tällä reissulla vain pääsaaren ympäri. Täytyypä joskus kokeilla miten railakasta meno on telttailualueella. Onko teillä tuoreita kokemuksia Pihlajasaaressa yöpymisestä? Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan sivuilta löytyy lisätietoja Pihlajasaaren palveluista. Pihlajasaaressa on myös kaksi houkuttelevaa vuokrasaunaa.

Valkoposkihanhetkin toivat perheensä rannalle

Me kiersimme saaren vastapäivään, mutta järkevämpi kulkusuunta olisi ollut myötäpäivään. Pihlajasaaren ympärikiertävä reitti on pituudeltaan noin 2 km. Alkureissusta ohitimme kaksi hiekkarantaa ja leikkipaikkoja. Leikkipaikat vetivät lapsia puoleensa, mutta eivät niin paljon kuin rannan lammikoiden elämä. Tyrskyjen ja sadeveden ylläpitämät lammikot vilisivät katkarapuja hieman muistuttavia vikkelästi uivia leväkatkoja. Uimarannat ja niiden läheiset kalliot riittävät ihan hyvin leppoisaan oleiluun ja luonnon tutkimiseen saarella. Rantojen kupeesta löytyy niin keittokatos, pöytäryhmiä kuin WC-tiloja ja ravintola.

Kallioilla voi seurata ohikulkevaa reittiliikennettä

Pihlajasaaresta löytyy numerotolpin maastoon merkitty luontopolku. Luontopolkuun kannattaa ehdottomasti tutustua (Pihlajasaaren luontopolun esite, pdf). Pihlajasaaren luontopolku kertoo niin saaren luonnosta kuin elämästä saarella. Pihlajasaari on esitelty myös  citynature.eu -sivulla yhtenä Helsingin luontohelmistä. Sivulla on tietoa saariluonnosta ja palveluista. Omaa liikkumista saarella voi seurata sivun mobiilipaikannuksen avulla. Kartta kertoo mistä löytyvät lähimmät uimapaikat, vessat ja ravintola. Nämä tiedot helpottavat lasten kanssa retkeilyä. Pihlajasaaren luontopolun tolppien kohdetiedot löytyvät myös citynature -sivun kartalta, josta tekstit voi myös kuunnella.

Polku kulkee Pihlajasaaren suojellun lehtoalueen läpi

Saaren ympäri kiertävä reitti kulkee sekä leveitä väyliä, että poikkeaa kapeammille poluille, lehtoon luonnonsuojelualueelle ja kalliolle. Meillä eteneminen on aina hitainta leveimmillä pätkillä, polut taas saavat vipinää kinttuihin. Kallioilla matkanopeutta määrittävät löydetyt aarteet ja pelastettavat hyönteiset. Aurinkoisesta säästä huolimatta tungoksesta ei ollut tietoa. Me kuljimme saarta vastapäivään, ohitimme uimarannat ja kiipesimme kalliolle katsomaan ohikulkevia laivoja. Ohitimme pian myös ravintolan, jonka terassilla vaikutti olevan hyvin tilaa. 

Ruohosipuli toi makua retkilounaaseen

Olin luvannut, että retkellämme pääsee uimaan. Kuljimme komeille ruohosipulin värittämille kallioille ja tulimme upealla paikalla sijaitsevan rantasaunan tuntumaan. Leppäkerttujen pelastusoperaatioiden aikana nappasin kalliolta hieman ruohosipulia lounaan kylkeen. Rantasaunan laiturin päästä mereen roikkuvat tikkaat eivät olleet ollenkaan lapsille sopivat. Jatkoimme saaren kiertämistä ihaillen polun varressa kukkivia keto-orvokkeja, mansikan kukkia ja kielon huumaavan raikasta tuoksua. Hyönteiset kiinnostivat ja mukana olleet kiikarit unohtuivat reppuun. Päädyimme jatkamaan lenkkiä jo alussa ohittamiemme uimarantojen ja leikkipaikkojen luokse. Tämän vuoksi suosittelen kiertämään saaren päiväretkellä myötäpäivään.

Ruoka maistuu parhaalta ulkona

Lasten leikkiessä kokkailin myöhäistä lounasta kaasukeittimellä. Kiitos leikkipaikan, join kahvini harvinaisen lämpimänä. Yksinkertainen kolmen aineksen pastaruoka maistui lapsille ja ruohosipuli koristi ateriaa. Paljon ei tarvita mukavaan kesäpäivään: retkireppu ja riittävät eväät. Tytär oli halunnut ottaa mukaan myös kameran, mutta tokaisi polulla, että hän tutkii mieluummin, sillä kuvaaminen on tylsää. Matkalta löytyi niin vaaleanpunaisia simpukankuoria kuin metsäsittiäinen. 

Pihlajasaaresta löytyy monta tunnelmaa ja hyönteistä!

Ruokailun lopuksi päästiin myös uimaan. Aurinko oli ehtinyt asettua pilven taakse ja uiminen tarkoitti lopulta vain pientä kastautumista ennen yhteysveneeseen suuntaamista. Pihlajasaareen voisi poiketa kesällä uudestaankin. Helppo saavutettavuus ja telttailumahdollisuus houkuttelevat. Onko Pihlajasaari teille jo tuttu? Minkälaisia muistoja ja mahdollisia telttailukokemuksia teillä on saarelta?

Saariretkiterveisin, Mira 

Pihlajasaari tarjoaa upeat puitteet vaivattomiin kesäseikkailuihin

RETKIKOHDE LYHYESTI

Kuvaus: Upea ja helppo retkisaari 10 minuutin lauttamatkan päässä Merisatamasta

Reitin pituus:  Saaren ympärysreitti noin 2 km

Retken kesto: 4 h - koko päivä - tai yön yli telttaillen 

Vessa: kyllä, useita

Taukopaikka: runsaasti pöytäryhmiä, keittokatoksia, ravintola

Lastenvaunukelpoinen: kyllä, osa reiteistä mutta kapeammat polut eivät