Helppo majakkaretki Helsingistä: Söderskär on elämys Porvoon ulkosaaristossa

Helppo päiväretki majakkasaarelle - onnistuuko sellainen lasten kanssa Helsingistä? Kyllä vain, pieni Söderskärin majakka ottaa vierailijoita vastaan mukavan merimatkan päässä Vuosaaresta. Lyhytkin vierailu majakkasaarella tartuttaa majakkakuumeen ja saa pohtimaan minkälaista majakalla olisi viettää pidempikin aika. Eväät matkaan ja merelle! 

Kevyitä aaltoja, ystäviä ja alkavan retken jännitystä! Söderskärin yhteysalus lipuu kohti lähes tyyntä ulappaa. Aurinko porottaa! Osa matkustajista löytää paikkansa kannelta ja osa asettuu sisälle hellettä suojaan. Otamme aseman sisätiloista - se tuntuu järkevimmältä vaihtoehdolta lapsilauman kanssa. Lastenrattaat parkkeerataan tukevasti kannelle. Hyvän tovin kestävä merimatka alkaa. Matkan päässä odottaa lasten ensimmäinen majakkavierailu ja vielä tuntematon paikka meille kaikille.

Majakkaretkemme sai sysäyksen ilmoituksesta paikallislehdessä. Pörtö Line mainosti liikennöintiä Porvoon ulkosaaristossa sijaitsevalle Söderskärin majakkasaarelle. Saari on erityislaatuinen vierailukohde, sillä se on luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -aluetta. Alueelle ei ole ollenkaan asiaa ominpäin lintujen pesimäaikaan. Maihinousu saarelle on kielletty toukokuusta heinäkuuhun, mutta majakkaristeilyt toteutetaan ympäristöministeriön erikoisluvalla. 

Rajoitetun pääsyn vuoksi suolaiselta tuntuva matkan hinta on hyväksyttävä. Kohde on todellakin näkemisen arvoinen! Vierailuhetkellä meno-paluumatka maksaa aikuisilta 67 euroa, 6-12 vuotiailta 34 euroa ja on 0-5 vuotiailta ilmainen. Hinnat, aikataulut ja lisätiedot Söderskäristä löytyvät soderskar.fi -verkkosivulta. Luontoon.fi kuvaa Söderskäriä: "Söderskärin saaristo on tärkeä merilinnuston suojelu- ja tutkimusalue, valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema sekä ainutlaatuinen matkailukohde." Olemme valmiit! 

Yhteysalus Söderskärille liikennöi Kauppatorilta, Vuosaaresta ja Sipoon Kalkkirannasta. Hauska mainostolppa laiturilla varmistaa oikean lähtöpaikan Vuosaaren Aurinkolahdessa. 

Olemme varustautuneet meriosuuksiin pienin viihdykkein ja eväin, sillä viisihenkinen retkiseurueemme on varsin meneväistä sorttia. Hauskaksi yllätykseksi kapteeni tuo lapsille omat palapelit, joissa rakennetaan mitäpä muutakaan kuin Söderskärin majakkaa. Merimatka sujuu eväitä syöden, höpötellen ja alukseen tutustuen. Tilaa riittää ja kapteeni tarjoaa jopa mahdollisuuden tähyillä merelle ruorin takaa.

Päästessämme perille, ihastun! Samalla kuitenkin jopa harmistun, koska tunnin ja viidentoista minuutin oleskeluaika tuntuu heti alkuunsa lyhyeltä. Kooltaan Söderskär ei ole suuri. Liikkumista saarella on rajoitettu pesimärauhan turvaamiseksi. Saaren idyllissä viipyilisi mielellään merelle tähyillen. Mietin minkälainen tunnelma olisi myrskyisellä säällä. Söderskärin mielenkiintoiseen historiaan kuuluvat kesken loppuneet rakennusmateriaalit, huojuva torni ja lopulta majakan rakenteiden vahvistaminen. Söderskäriä ovat ensin hyödyntäneet ammattikalastajat, sitten majakan valon turvin kauppaliikenteen harjoittajat ja jatkosodan aikana ilmatorjuntayksikkö. Puhelinlinja oli vedetty meren poikki Suomenlinnaan. Aavalle katsellessa tuo matka tuntuu pitkältä.

Rantaniityn kukat vastaanottavat vierailijat saarelle. Punaiset rakennukset ja sininen meri levittäytyivät ympärillä ehdan saaristotunnelman merkkinä. Koska aikaa ei ole hukattavaksi suuntaamme kohti majakkaa. 5-vuotias kapuaa majakan kapeita rappusia sujuvasti ylös. 3-vuotiaita saa auttaa reippaasti ja matka etenee verkkaisesti. Kulkiessa huutelen esikoista odottamaan, kun en tiedä kuinka jyrkkiä rappusia ylempänä odottaa. Majakan pienet huoneet ja oleskelutilat kutkuttavat mielikuvitusta. Osa rappusista on jyrkkiä, joten vaikeasti liikkuvalle kohdetta ei voi suositella. Nuorempien kanssakin saa olla tarkkana. 

Kapuamme majakan torniin ja ihailemme 1989 sammutettua valonlähdettä. Majakka on nykyään yksityisomistuksessa. Majakan ulkotasanteelta aukeavat upeat maisemat, sellaiset joita katsellessa matkan tuntuu joka euron arvoiselta. Nuorimmaista jännittää ja hän painautuu majakan seinää vasten. Olemme kieltämättä korkealla ja näkymä jännittävä! Päivä on kaunis ja pieni tuulenvire yltää ylös torniin. Kiikaroimme ja ihailemme maisemia. Syömme retkikeksit nojaten tornin seinään. Alasmeno jyrkkiä rappuja pitkin osoittautuu kipuamista haastavammaksi.

Ylimääräistä ei vierailulla ehdi. Vaikka tekisi mieli istuskella kallioilla ja vain tuijotella merelle, tunti ja viisitoista minuuttia kuluu hetkessä. Ehdimme silti kiikaroida hieman lintuja. Söderskärillä sijaitsee Suomen lintutieteellisen yhdistyksen Birdlife Suomen ylläpitämä lintuasema. Paikan sanotaan olevan yksi parhaita kevät- ja syysmuuton seurantapaikkoja. Söderskärillä tehtyjä tuoreita lintuhavaintoja voi tutkailla lintuhavaintojärjestelmä Tiirasta. 

Lintujen katselusta on helppo innostua Söderskärillä. Veneen läheisyydessä uiskentelee yksilöitä joita kaupunkirannoilla harvemmin näkee. Bongaamme ainakin komeita punakoipisia riskilöitä.

Palaamme yhteysveneeseen ja suuntaamme paluumatkalle. Kannatti tulla! Tämä retki jätti vanaveteensä innostuneita lapsia, innostuneita aikuisia ja retkikuumeen majakkasaarille!

Oletko ihastunut majakkasaareen? Jaa omat retkivinkkisi kommentteihin!

Innostavia saari- ja majakkaretkiä,

Mira

Seurueemme retkeili Söderskärillä jo kesällä 2019, kuten toisinaan käy jotkin retkijutut muhivat hetken ennen ilmestymistään!

RETKIKOHDE LYHYESTI

Kuvaus: Majakkasaari Porvoon ulkosaaristossa, Pörtö -line liikennöi saarelle Helsingistä

Reitin pituus:  oleskelua pienellä saarella, lintuaseman puoli suljettu yleisöltä

Retken kesto: Matkat suuntaansa 1 h 15 min ja oleskeluaika saarelle 1 h 15 min

Vessa: yhteysaluksella

Taukopaikka: rakennettu taukopaikka pöytineen rannan tuntumassa

Lastenvaunukelpoinen: ei, mutta muutamat vaunut mahtuvat kannelle kyytiin

Vartiosaari - koko perheen retki lumoaviin luontoseikkailuihin

Kuten moni saariretki, myös retki Vartiosaareen vaatii hieman vaivannäköä. Hankkiutuminen saarelle todella kannattaa, sillä lukuisat nähtävyydet lumoavat retkeilijän iästä riippumatta. Miltä kuulostavat upeat näköalakalliot, luontopolku, valtava siirtolohkare, lampaat ja metsäkirkko? Jos et entuudestaan tunne jatulintarhaa tai tapionpöytää, Vartiosaaren retki selvittää nämäkin salaisuudet. 

Retki huvilasaarelle alkaa venekyydistä

Vartiosaari on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö ja saarella asuu noin 20 vakituista asukasta. Helsingin kaupunki omistaa puolet alueen 57 huvilasta ja vuokraa niitä erilaisille toimijoille. Saari on kuitenkin avoin retkisaari ihan kaikille! Retkeily saaressa ei ole vain huviloiden töllistelyä vaan ennemminkin lumoutumista luonnon helmassa. 

Sillattomalle Vartiosaarelle pääsee vain vesitse. Suomen Saaristokuljetuksen harvakseltaan kulkeva yhteysalus pysähtyy Vartiosaaressa.

• Reittiliikenteen pysäkit ovat Hakaniemi-Herttoniemi-Laajasalo-Vartiosaari-Satamasaari-Iiluoto-Vuosaari. 
• Aikuisen matkalippu Herttoniemestä Vartiosaareen ei maksa montaa euroa.
• Alle 4-vuotiaat matkustavat yhteysaluksella maksutta ja 4 -12 -vuotiaat puoleen hintaan. 

Vartiosaaren pop-up kahvila tarjoaa ilmaiset kuljetukset saarelle

Toisinaan kyyti Vartiosaareen järjestyy muutamassa minuutissa. Saarikahvilan avautuminen parantaa vierailumahdollisuuksia huimasti. Vartiosaaren pop-up kahvila kyyditsee vieraat veneellä saarelle ja takaisin aukioloaikojensa puitteissa. Psst! Varaa kahvio-ostoksia varten käteistä.

Pop-up kahvio palvelee kesällä 2019 viikonloppuisin (la-su, klo 11-17) kesäkuusta elokuuhun. Tarkista mahdolliset muutokset ja poikkeukset ennen retkeä Save Vartiosaari -sivulta. 

Pop-up kahvilan veneestä löytyy pelastusliivit ja pienet rattaatkin luvataan mahduttaa kyytiin. Suosittelen nuorimmille retkeläisille silti kantorinkkaa, sillä monet retkihoukutukset löytyvät vain metsäpolkuja kulkemalla. Saarikahvilan venekuljetus lähtee Reposalmentien päässä sijaitsevasta Reposalmen laiturista. Herttoniemen metroasemalta pääsee Reposalmentielle kätevästi esimerkiksi bussilla 89. Osoitteeksi Reittioppaaseen voi laittaa Reposalmentie 2.

Vartiosaari lunastaa retkikartan lukuisat lupaukset

Kurkista ja tulosta täältä Vartiosaaren retkikartta. Me aloitimme retkemme saarikahviolta, josta ostin kartan mukaani pikkurahalla. Emme tavoitelleet rennolla retkellämme kaikkien mahdollisten poukamien kiertämistä. Näkemäni perusteella suosittelen varaamaan retkireppuun reilusti aikaa ja hyvät eväät. Saarella saa helposti kulumaan koko päivän.

Alkukahvien jälkeen hipsimme määrätietoisesti kohti huviloita ja niiden takana odottavia metsäpolkuja. Matka katkesi heti alkuunsa kun jäimme silittelemään aitauksessa märehtineitä lempeitä lampaita. Pääsimme jatkamaan matkaa paikalle sattuneen koiranpennun pelastamana - mikä tuuri!

Vartiosaarella on menestyksekäs luontopolkuhistoria. Vuonna 2002 saaren silloinen luontopolku valittiin Suomen parhaaksi. Nyt emme varsinaisesti tähyilleet Vartiosaaren luontopolkua vaan kuljimme metsässä ympärillemme katsellen.

Vartiosaaren nähtävyydet innostavat koko perheen luontoseikkailuihin

Vartiosaaren näköalapaikalla, Vartiokalliolla, vierailu oli toivelistallamme. Kuuma ja kuiva loppukesä näkyi puissa ja rapisi askelten alla. Vartiokallio kivikummeleineen osoittautui erinomaiseksi eväspaikaksi. Museoviraston inventointi kertoo, että kivikummeli lienee venäläisen höyryfregatin matruusien kätten jälkeä. Kummeli onkin toiminut opasteena merenkävijöille. 

Eväshetken jälkeen metsäpolku kuljetti meidät tapionpöydälle. Tapionpöytä on kuusen erikoismuoto ja kuin luotu pieneksi piiloksi. Kuusen erilaisista kasvumuodoista voit lukea Metlan julkaisusta. Erikoisia kuusia on hauska bongailla metsäretkillä ja osa kaupungeista löytyvistä erikoismuodoista on rekisteröity luonnonmuistomerkeiksi.

Polkumme saavutti pian myös jatulintarhan. Paikalta löytynyt luontopolun viesti kertoi, että kivimuodostelman keskiosassa sai esittää toivomuksen. Päädyimme hetkeksi leijailemaan perhosina jatulintarhan äärelle.

Tunnelmallista pääpolkua seuraten tulimme sateenkaaren väreissä loistaville portaille. Portaat johdattivat meidät tonttukirkoksikin kutsuttuun metsäkirkkoon. Kirkko on epävirallisesti osa Roihuvuoren kirkkoa ja siellä voi järjestää sopimuksesta erilaisia tilaisuuksia.

Palatessamme kohti Reposalmen laituria poikkesimme vielä yhdelle Helsingin suurimmista siirtolohkareista. Vartiosaaren suuri siirtolohkare on merkitty retkikarttaan nimellä "Iso kivi". Jääkauden heittämällä kivenmurikalla oli kokoa niin valtavasti että nimitys tuntui varsin vaatimattomalta.

Vartiosaaren palvelut ja retkisäännöt

Vartiosaarella, kuten muuallakin, retkeillään roskattomasti. Saarella ei ole jätehuoltoa, joten roskat kuljetetaan roskiin mantereen puolelle. Saaressa on huussivessat, jotka löytyvät läheltä Reposalmen laituria. Koirat ovat tervetulleita saarelle kiinnipidettyinä.

Vartiosaaressa ei ole yleisiä nuotiopaikkoja. Sekä telttailu että avotulenteko saaressa on kielletty. Vartiosaaren luonto- ja eläintalliyhdistyksen pihalla (Vartiosaaren retkikartalla "Talli") on picnicpaikka. Tallin ympäristöön on tulossa nuorten suunnittelema perhospuutarha. Picnicpaikalla aiemmin sijainnut tulipiste on poistettu käytöstä luonnonsuojelullisista ja turvallisuussyistä. 

Grillaus ja saunominen Vartiosaaressa on kuitenkin mahdollista.
Vähävaraisia tukeva ja pienimuotoista toimintaa harjoittava Aurinkoisen hymyn huvilat tarjoaa mahdollisuuden yöpyä ja viettää toiminnallista retkipäivää saaressa. Päiväretkimaksu sisältää venekuljetukset sekä sähkösaunan ja grillin käytön. Yöpyjien käytössä on myös keittiö, veneitä ja pihapelikenttiä. Mainitse pelastusliivien tarve venekyytiä varatessa. Aurinkoisen hymyn toiminnasta Vartiosaaressa saat lisätietoja sähköpostitse sp@subbuteopeli.fi.

Vartiosaaren tapahtumia ja uutisia voit seurata Vartiosaari-seura ry:n ylläpitämältä Vartiosaari -sivulta sekä Facebookista Save Vartiosaari -sivulta. Kurkkaa myös Helsingin kaupungin Vartiosaari -esite.

Innostavia saariretkiä!

-Mira

RETKIKOHDE LYHYESTI

Kuvaus: Monen seikkailun Vartiosaari on upea perheretkikohde

Reitin pituus:  näköalapaikalle on noin 1 km laiturista

Retken kesto: 3 h - 

Vessa: saaren huussit sijaitsevat päälaiturin lähellä

Taukopaikka: Pop-up kahvila, luonnonluomat ja picnicpaikka (omat eväät)

Lastenvaunukelpoinen: Pääasiassa ei

Nukarinkoski – siltoja ja satumaisemia Nurmijärvellä

Vantaanjoella riittää ihmeteltävää ja lapsiperheille sopivia retkipaikkoja. Nukarinkoski tarjoaa paljon nähtävää: siltoja, pitkospuita, kaunista metsää sekä kosken kuohuja. Kohteesta löytyy myös laavu tulipaikkoineen. Nukarinkoski on erinomainen perheretkikohde. Komeimmat maisemat löytyvät parkkipaikan läheltä. Tee parin tunnin päiväretki tai miniseikkailu laavukaakaolle. Opasteiden puuttuessa tämä retkijuttu tuo selvyyttä reittivalintaan.

Olen kirjoittanut aiemmin Helsingin ja Vantaan rajalla sijaitsevasta Pitkäkoskesta sekä Nurmijärven Myllykoskesta. Hieman syrjemmässä sijaitseva Nukarinkoski erottuu joukosta komeilla puusilloillaan ja lehtipuiden katveessa kulkevilla joen uomilla. Kosken seutu tuo iloa läpi vuoden. Syksyllä mielenkiintoiset retkimaisemat viihdyttävät väreillä ja vaihtelevuudella. Lumiset näkymät veden äärellä ovat komeat. Keväällä virta on vuolain ja kesän vehreässä viidakossa kelpaa seikkailla.

Nukarinkoski on kalastajien suosiossa.  Koskeen istutetaan vuosittain 2 000 kiloa kirjolohta. Maistiaisia kohteesta saatkin kalamies Peltsin Youtube -videolta. 

Vierailimme koskella jo kesällä pirteän mummoenergian voimin. Nukarinkosken parkkipaikka löytyi helposti Google Mapsilla, Nukarintien vieressä sijaitsevan pallokentän luota. Kosken kulmille Nukarintielle pääsee Nurmijärven linja-autoasemalta bussilla numero 51 (katso Korsisaaren aikataulut).

Lähdimme kiertämään alueella kulkevaa merkitsemätöntä rengasreittiä myötäpäivään (Nurmijärven kunnan simppeli kartta). Suuri osa näyttävimmistä kohdista jäi visiitin loppupuolelle. Koska tämä oli ensimmäinen käyntini Nukarinkoskella, oli reissulla odottava tunnelma. Kunnan kartalle merkityt nuotiopaikat olivat hyvin yksinkertaisia.

Aluksi reittimme kulki mukavasti joen liepeillä vehreässä metsässä, mutta koukkasi sitten asutuksen lomaan Hattaratielle. Usko oli hetken koetuksella. Oliko tämä nyt se hieno paikka, josta olin saanut useamman vinkin? Äitini epäili reittivalintaa ja lapset sanoivat etteivät he jaksa kävellä. Pikainen kurkistus karttaan näytti silti vihreää valoa! Reitti koukkasi omakotitalojen väliin. Vaikka tie näytti johtavan lähinnä talojen nurkille, se johdatti metsään ja takaisin kosken ääreen. 

Myllykosken pitkospuisista joenvarsireiteistä haaveilu unohtui kun puikkasimme takaisin kosken luokse. Komeat sillat ja kuivanakin kesänä vuolaasti virannut koski tarjosivat hienot maisemat. Kyllä kelpasi! Alueella oli lisäksemme muutama muu kulkija. Lähtöpisteeseen palattuamme, jatkoimme vielä laavulle johdatteleville portaille (parkkipaikalta katsottuna oikealle). Vehreät lehvästöt kaartuivat pitkosten ylle tuoden viidakkomaista tunnelmaa. Joki virtasi hiljalleen komeiden puiden vierellä. 

Innostavampi reitti kuljetti pikku jalkojakin sujuvasti eteenpäin. Laavu tulipaikkoineen kurkisti pian kulman takaa. Käyntihetkellä näytti että omat puut kannattaa ottaa mukaan. Tulisijassa oli vain hiiltynyt karahka. Eväshetkemme laavulla ei kestänyt kauaa ympärillä pörräävien ampiaisten vuoksi.

Nukarinkosken komeimmille paikoille ei pääse rattailla, mutta lyhyempikin visiitti alueelle kannattaa. Tämän retkipaikan juttu ovat parkkipaikan läheltä löytyvät sillat ja parkkipaikan puoleinen joenvarsireitti. Luontohetkistä voi nauttia pienemmissäkin paloissa. Kiireetön kokeminen jää lapsille varmasti paremmin mieleen kuin kulkeminen kauempana koskesta.

Käyntimme jälkeen Nukarinkoskelle on tullut uusi pöytäryhmä eväshetkeen (bongasin tiedon FB- ryhmästä, päivitän lisätiedot kun saan vastauksen kunnalta).

Mukavaa retkeä!

- Mira

RETKIKOHDE LYHYESTI

Kuvaus: Komeita koskimaisemia ja siltoja pienellä päiväretkellä

Reitin pituus:  alle 3 km

Retken kesto: 1 - 2.5 h, alle tunti Helsingistä 

Vessa: ei

Taukopaikka: tulipaikallinen laavu, uusi pöytäryhmä (?päivittyy)

Lastenvaunukelpoinen: ei

Harjumaisemien ja vesistöjen syleilyssä hehkuva Punkaharju

Tämä on kepeän kesäinen vinkkaus Punkaharjun luontokohteisiin. Ei syväluotaava analyysi tai kaiken kattava kuvaus, vaan mökkeilyn lomassa lörtsy toisessa kädessä laadittu kesäpostaus. Punkaharju sijaitsee reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Savonlinnasta, ihanasta kesä- ja oopperakaupungista. Punkaharjun alueelta löytyy paljon mukavaa tekemistä perheille, kuten monenlaista majoitusta, taidetta, Lusto –metsämuseo, kylpylä- ja vesipuistoaktiviteetteja sekä kotieläinpihoja. Tämä juttu kertoo tuttuun tapaan luontoreiteistä ja Punkaharjun muuhun tarjontaan voi tutustua VisitPunkaharju –sivustolla. Veden ympäröimänä ja harjualueiden katveessa sijaitseva Punkaharju on kuulu ja arvostettu myös komean luontonsa vuoksi. Hellekesä ja jäätelö johdattivat meidät tutustumaan useampaan alueen lyhempään reittiin ja uimapaikkaan. Ohessa tunnelmia polkujemme varrelta. Lisää Punkaharjun luonnosta ja reiteistä karttoineen voit lukea Luontoonfi –sivulta. 

Kuikon salpa –polku (alle 1 km)

Tämä lyhyt ja helppokulkuinen polku lähtee mukavalta pysähdyspaikalta Kuikonniemen kupeesta. Polku johdattaa entisöidylle korsulle ja juoksuhautoihin joihin pääsee itsekin kävelemään. Korsun avaimen saa parkkialueelta Harjutien kioskilta. Emme itse lukeneet avaintietoa etukäteen vaan kävimme ainoastaan nykimässä korsun lukittua ovea. Harjutien kioskilta saa muuten myös kahvia ja pientä syötävää, kuten niitä paikallisia lörtsyjä. Kiskalta löytyy myös pöytiä sekä vessa. Ihan vieressä on myös hiekkapohjainen uimaranta.

Harjureitti (4 km)

Suuntasimme Harjureitille Kruunupuiston parkkialueelta. Heti reitin alussa oli lyhyt, 300 metrin pituinen, esteetön polku näköalapaikalle. Emme malttaneet pysyä kauaa merkityllä reitillä vaan kuljimme Valkialammen ääreen pienemmille poluille. Veden vierellä oli kaunista vaikka saatoimmekin samalla missata hienoja harjunäkymiä. Isommat polut olivat leveitä ja tasaisia, mutta harjuille kulkevat osin jyrkkiä rattaille. Osalla matkaa oli myös portaita. Pääsääntöisesti alueella risteili myös leveitä kävelypolkuja, mutta kaikkia mutkia emme tällä reissulla kartoittaneet. Hotelli Punkaharjun suunnasta saattaisi päästä mukavammin vaunuystävällisille alueille, mutta tämä selvitys jäi hieman "musta tuntuu" -asteelle. Harjureitin varrella kulkee myös Topeliuksen luontopolku (2,5 km), josta en juuri löytänyt tietoa linkattavaksi ja johon emme sen tarkemmin tutustuneet. 

Kaarnalahden maisemia

Valkialampi oli kiinnostava uimapaikka kalahavaintojen ja uponneiden puiden vuoksi. Varsinaista lapsille soveltuvaa uintipaikkaa ei lammella ollut. Luontoonfi -sivun kartallakin (pdf -linkki) näkyvän Metsähallituksen vuokratuvan läheisyydessä oli kaunis paikka jossa kapea maakaistale erotti Valkialammen muusta vesistöstä. Tämän kohdan lastenuittomahdollisuuksia voisi tutkailla vielä lisää. Lampi ja sitä ympäröivä harjualue ovat vaikuttavia. Samaa mieltä lienivät myös lammella tavatut soutelijat.

Kaarnalahti ja Hotelli Punkaharjun metsähuoneita vastarannalla

Lähempänä Kaarnalahtea sjaitseva poukama vaikutti sen sijaan rehevältä eikä kulkemamme reitin varrella näkynyt houkuttelevia uimapaikkoja. Kaarnalahden toisella puolella Kaamaniemellä sijaitsevat Hotelli Punkaharjun metsähuoneet, jotka tarjoavat turisteillekin perisuomalaista mökkeilyn eksotiikkaa turvallisesti hotellin palveluiden liepeillä. Niemelle voi saapua kolmisen kertaa viikossa myös höyrylaivalla (vuoden 2018 aikataulut). Me kuulimme metsään höyrylaivan äänen, mutta emme ennättäneet saada näköyhteyttä laivaan. 

Käveltyämme jylhempää harjureittiä takaisin Kruunupuistoon kurkkasimme myös Inkeritalon kahvilan. Talossa toimii kesäisin vohvelikahvila ja terassilla voi kuulla elävää musiikkia. Harjureitti risteileekin hauskasti alueen palveluiden lomassa ja maisemien lisäksi voi matkalla nauttia myös sumpit. Luultavasti helteestä johtuen emme tavanneet metsäosuuksilla muita kulkijoita. 

Kokonharjun upea polku. Kuvassa Elina Kosonen.

Ranta Kokonharjun niemessä

Kokonharjun reitti aarnimetsineen (3 km)

Kokonharjun polku, oli polku jonka ehdottomasti halusin kulkea päästäkseni aarnimetsään. Jätimme auton Punkaharjuntien toiselle puolelle. Vierestä löytyy myös parkkipaikka joka ei vaadi tien ylitystä. Tämäkin reitti oli upea ja harjureittiin verrattuna tunnelmat olivat vähemmän puistomaiset. Alkumatkasta saimme kulkea melko rauhassa, mutta puolessa välissä hyttyset ilakoivat saapumistamme kovaan ääneen. Hyttysistä huolimatta tämä metsäreissu kannatti sillä näimme myös Suomen pisimmän puun sekä maan suurimman männyn, ainakin paikalta löytyneiden kylttien mukaan. Kävimme lisäksi viilentymässä hieman reitiltä sivussa, Kokonharjun niemellä. Niemen kärjestä aukesi kirkasvetinen mutta kivinen uimapaikka, joka liukkautensa vuoksi lienee hankala pienten lasten polskutteluun. 

Elina Kosonen Kokonharjun luontopolun "pitkät puut" -alueella

Kaarnalla on kokoa

Tässä on Suomen pisin puu (lehtikuusi)

Laukansaaressa on myös Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsä puulajipuistoineen sekä tulipaikka ulkovessoineen. Tämän houkuttelelevan reitin kulkeminen jäi ensi kesään. Kokonharjun polku ei sovellu maastonsa vuoksi rattaille.

Metsässä. Kuva: Elina Kosonen.

Lusto –metsämuseo ja Pususilta

Vaikka tutustuimme Lusto -metsämuseolla ainoastaan jäätelötarjontaan ja tankkasimme vesipulloja, vaikuttaa museo mukavalta perhekohteelta (lasten Lusto). Ystävällinen asiakaspalvelu tarjosi myös kyypakkauksen ampiaisen pistettyä serkkuani jäätelönsyönnin lomassa. Luston yhteydessä toimii Hotelli Punkaharjun kanssa samaan kokonaisuuteen kuuluva ja lounastakin tarjoileva ravintola Nila. Hotelli Punkaharjun suunnalta voi oikaista Lustoon kaunista Pususiltaa pitkin, jonka historia juontaa jo 30 -luvulle. 

Liikkuminen Punkaharjun harjualueella lasten kanssa

Harjualueen korkeuserot voivat tuoda haastetta lasten kanssa liikkumiseen. Päiväretken liikkumisstrategia kannattaneekin funtsia lasten iän mukaan. Tunnustan että oma jälkikasvuni jäi rauhassa mökille rantaveteen polskimaan molempien alueelle tehtyjen helleretkien ajaksi. Yksi hyvä vaihtoehto päiväretkelle on jättää auto Hotelli Punkaharjun tuntumaan. Hotellilta pääsee mukavasti liikkumaan eri kohteisiin sen keskeisen sijainnin vuoksi ja kohteissa voi pitää esim. lounas- ja kahvitaukoja tilanteen mukaan. Mikäli kantorinkkailu tai -reppuilu ei ole vaihtoehto, ihan pienten kanssa saattaa olla näppärintä siirtyä autolla kohteiden välillä. Vaunuilla ei voi liikkua kaikissa paikoissa. 

Onko Punkaharju sinulle tuttua aluetta? Vinkkaa ihmeessä kommentteihin lisää vinkkejä perheretkeilyyn! Miten sujuu Punkaharjuun tutustuminen lasten kanssa pyöräillen?



Iloisia loppukesän retkiä!



-Mira

RETKIKOHDE LYHYESTI

Kuvaus: Mielenkiintoisia merkittyjä reittejä komeissa maisemissa, korkeuseroja ja palveluita

Reitin pituus:   alle 1 - 5 km

Retken kesto: riippuen kohteista, helposti yli 3h

Vessa: Kahvila - ja ravintolapalvelut, Karjalankallion taukopaikka

Taukopaikka: Kahvila- ja ravintolapalvelut, Karjalankallion laavu tulipaikkoineen

Lastenvaunukelpoinen: osittain