Lukiessani ensi kertaa Heinäveden grafiittikaivoshankkeesta, kahvit meinasivat mennä väärään kurkkuun. Tarkempien tietojen tihkuessa huolestuin toden teolla. Eihän tämä voi mennä näin! Minä kasvoin luontosuhteeseen Saimaan rannalla. Yhteys luontoon on seurannut läpi elämän ja pitänyt tilin luonnon hyvinvointipankkiin avoinna.
Isoäitini suku on asunut kalastajina ja maanviljelijöinä Saimaan Pihlajaveden saaristossa vuosisatojen ajan. Vaarini rakensi mökin kauniiseen niemeen oman maan männyistä. Isoäitini on syntynyt saaressa ja hänen vetreä veljensä asuu siellä edelleen. Kilometrin mittainen kylämatka taittuu soutaen tai uiden. Kesäpaikan vaatimattomasta koosta huolimatta vieraita on aina riittänyt. Omaa tilaa on sukukokousten aikana löytynyt rannoilta tai lähisaarilta, jonne on toisinaan paineltu yöpymisvarusteiden kanssa. Naulakossa roikkuu kokolajitelma pelastusliivejä.
Mökkisaarella on kerätty luonnon antimia, opittu uimaan, nähty saimaannorppia sekä karhuja ja jopa pyydystetty minkkejä koko perheen voimin. Nautittu elämästä ja luonnosta. Minua ei kuskattu lapsena luontoretkille, sillä luonto levittäytyi jo ympärillämme villinä, inspiroivana ja kutsuvana. Nyt aikuisena käyn saarella oman perheeni kanssa. Lapseni keräävät mustikoita ja kanttarelleja sekä harjoittelevat uimista samoissa paikoissa joissa minäkin 30 vuotta sitten. Kasvoin luontosuhteeseen huomaamatta, kuten saarella viihtyneet äitini ja hänen äitinsä ja niin edelleen. Sukupolvien myötä elo on muuttunut. Selviytymisemme riippuu yhä enemmän siitä minkälaisia luontoon liittyviä päätöksiä teemme. Emme ole luonnosta irrallisia.
Hektisen ruuhkavuosiarjen keskellä toivon rentoutumisretkeä Saimaalle. Katsomaan hämärtyvässä illassa lyövää aallokkoa, kuuntelemaan syysmuuttajien ääniä ja kokemaan kaikilla aisteilla. Kuten Tove Jansson, minäkin inspiroidun saarestani. Haluan säilyttää tämän kaiken lapsilleni, heidän lapsilleen ja tuleville sukupolville. Onni ei löydy lentomatkoista kaukaisiin lomakohteisiin. Onni löytyy luontosuhteesta ja taidosta pysähtyä hetkeen yhdessä rakkaiden kanssa.
Sanon luonnolle ja sen aineettomalle hyvinvointilouhimolle kyllä, Heinäveden grafiittikaivokselle ei!
Mira Lainiola
Väitöskirjatutkija & luontobloggaaja
Tämä teksti on kirjoitettu luontosuhteeni alkulähteiltä. Tekstin tarkoitus on osoittaa tukea Heinäveden grafiittikaivoshanketta vastustavan Pro Heinäveden toiminnalle. Voit osallistua keskusteluun Pro Heinäveden Facebook -sivulla.
Tämä teksti on kirjoitettu luontosuhteeni alkulähteiltä. Tekstin tarkoitus on osoittaa tukea Heinäveden grafiittikaivoshanketta vastustavan Pro Heinäveden toiminnalle. Voit osallistua keskusteluun Pro Heinäveden Facebook -sivulla.
