tiistai 15. toukokuuta 2018

Mökkielämää keskellä kaupunkia: kurkista Kivinokan kesään



Kivinokka on yhdistelmä kaunista kaupunkiluontoa ja rentoa mökkitunnelmaa. Alueella on niin siirtolapuutarhamökkejä kuin kesämajojakin, mutta keskeisestä sijainnistaan huolimatta paikka saattaa olla monelle vielä tuntematon lähiluontokohde. Kiireetön päiväretki, picnic-reissu tai vaikka iltapäivän pyörälenkki - kesäkeidas tarjoaa mukavat puitteet monenlaisiin retkihetkiin. Kun paikalle pääsee vieläpä kävellen Herttoniemen metroasemalta ja liikkuminen rattaillakin onnistuu, on vaikea keksiä syytä olla kurkistamatta Kivinokan kesään.



Kävin tyttäreni kanssa Kivinokan lintulavalla talvella (reissutunnelmat täällä) ja jo silloin mietin että Kivinokka olisi hauska retkikohde myös päiväkodeille ja alakouluille. Tällä kevätretkellä  tuo fiilis vahvistui entisestään. Metrolla pääsee kätevästi monipuolisen luontokokemuksen äärelle. Vai miltä kuulostaa yhdistelmä tunnelmallisia metsäpolkuja, kalliorantoja, uimapaikkoja ja esteetön luontopolku lintulavalle? Mainitsinko jo että alueella toimii myös Maijan kesäkahvila, jonka vakiovieraat sanovat bää?




Lapsiystävällisten luontoretkikohteiden esittely ja lähiluontokohteisiin tutustuminen tempaa todella mukaansa. Näissä tunnelmissa tutustuin myös Metsäemo -blogin Nooraan, jonka kanssa fiilistelimme Kivinokan kevättä. 


Iltapäivän tapaamiselle riennettiin kuinkas muuten kuin Herttoniemen metroaseman kautta. (Täydentäviä tietoja saapumiseen talviretken postauksessa.) Konkarina suuntasin, tällä kertaa harhailematta, suoraa metsäpolulle. Metsäpolku ei sovi rattaille, mutta luontopolulle ja lintulavalle pääsee saaren keskeltä myös vaunuillen. Kivinokan viitteellisen kartan ja ajankohtaista infoa löydät Kivinokkalaiset ry:n sivuilta (suora karttalinkki tässä). Näin keväällä lintulavalle on helppo suunnistaa rantaviivaa seuraillen. Vanhankaupunginlahden lintuvedet ovat varsin komeat ja ilman kiikareitakin saattoi katsella ainakin joutsenia, hanhia ja helposti tunnistettavia nokikanoja. 



Tästä alkaa lintulavalle johtava luontopolku 

Lintulavalta jatkoimme metsäpolkua eteenpäin kunnes tulimme pienelle tielle. Jos suunta mietityttää Google mapsin voi ottaa avuksi. Näillä tietämillä huomasimme sammaleella pienen kallon, sitten toisen.. ja kas joku oli tyhjentänyt imurin pölypussin luontoon.. eikun? "Pölykasat" luunkappaleilla olivat tietenkin pöllön oksennuspalloja, ravinnon sulamattomia osia. Oksennuspalloja voi löytyä varsinkin vakio-oleskelupaikkojen luota, joten oksistoon kannattaa tähyillä. Talvella lintulavalla jututtamani bongarit kertoivat alueella majailleen myös huuhkajan.

Myyrän kallo?

Fasaani toivotti meidät tervetulleeksi asutuksen pariin ja uimarannalla käyskennellyt peloton bikiniasuinen muistutteli kevään nopeasta etenemisestä. Arki-iltana aurinkoisella Kivinokalla oli rauhallista - lomasesonki oli selvästi vasta edessä. Alueella oltiin järjestämässä kevättalkoita ja  Facebook - ryhmässä tiedoteltiin vessojen remonteista. Alueelta löytyy ulkovessoja sekä vesipisteitä. Bikiniasuisen innostamana myös varpaani heittivät talviturkin - alku sekin. Vesi rannassa oli ihanan lämmintä. Uimarannalla oli hauska kota josta pilkotti lasten leluja. Pöytiä ja penkkejä löytyi myös, sopivasti vaikka eväshetkeen.





Vaikka kaupungin silhuetti näkyy merenrannassa istuskellessa ja tunnelma saattaa olla mökkeilykauden käynnistyttyä vilkas, kannattaa Kivinokkaan ehdottomasti tutustua. Blogin kirjoittelun suuria iloja on ollut Helsingin monipuolisiin luontokohteisiin tutustuminen. Kaupunkiluontokin tarjoaa paljon nähtävää ja osa kohteista saattaa sijaita ihan kulman takana, helposti saavutettavissa. Helsingin luontokohteita esitellään yksissä kansissa Jussi Helimäen toimittamassa "Lumoava Helsinki, 200 luontoelämystä"-kirjassa. Kirjaa saa kirjastoista tai esimerkiksi postikuluttomasti Adlibrikseltä. Itse sain kirjan Helsingin kaupungilta ja opuksesta on varmasti paljon iloa retkihetkiä tuumiessa.




Mikäli mahdollista valoisat kesäillat kannattaa valjastaa ulkoiluun. Iltapalan voi syödä ulkona tai ihan vaikka omalla parvekkeella ja omia akkujaan voi ladata illan lähiluontohetkillä. Jälkimmäinen toimii huomattavasti paremmin kuin viivyttely roskien vientimatkalla. Kokeilepa myös järjestää jokin tulossa olevista työtapaamisista ulos! 

Jutun kuvat on julkaistu Metsäemo - blogin Nooran luvalla! Toivotamme kaikille pienille ja isoille luontoetsiville mukaansatempaavia luontoretkiä ja -hetkiä!


-Mira


RETKIKOHDE LYHYESTI

Kuvaus: kesämajoja, uimaranta, metsäpolkuja ja esteetön luontopolku lintulavoineen
Reitin pituus:  ~ 3 km (Herttoniemi M - Kivinokan kierros - Herttoniemi M)
Retken kesto: 2 h
Vessa: alueella puuceet (opm = oma paperi mukaan)
Taukopaikka: penkkejä luontopolun varressa ja lintulavalla, kesäkahvila, uimaranta
Lastenvaunukelpoinen: pääreitit ja luontopolku lintulavalle (juurakkoinen metsäpolku ei)


torstai 10. toukokuuta 2018

Mustavuori - metsän lumoa ja historian havinaa




Olemme ulkoilleet usein Mustavuoressa ja kulkeneet milloin missäkin, ristiin rastiin. NATTOURS - projektin Citynature. eu -nettisivun inspiroimana päätimme tällä kertaa kulkea sivuston kartan opastaman kierroksen ja testata samalla sovelluksen paikannusta! Reitti olikin mitä mainioin: mielenkiintoisia ja vaihtelevia metsämaisemia, kevään kukkia, sammaloituneita juoksuhautoja ja luola! Retken inspiroimana testasin myös opastettua luontoretkeä Mustavuorelle. Tämän postauksen kuvat ovatkin yhdistelmä kahta eri reissua ja retkijutun lisukkeena on pieni pohdinta opastetuista vs. omatoimiretkistä. Citynature- sivuston esittelemä Mustavuoren reitti sopii hyvin myös lapsille, vaikka linnoitusalueella valvova silmä on tarpeen. Kierrokseen kannattaa varata aikaa, eväät ja pienimmille kantorinkka.



Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen Mirja Reijonen näytti 
missä kasvaa harvinaisempi tummaraunioinen
Omatoimiretkelle kävelimme kotoa Niinisaarentien alikulun suunnalta (Niinisaarentie 12). Itäväylän parkkipaikalta pääsee lähemmäksi linnoitusaluetta. Helsingin kaupungin pieni esite Mustavuoresta suuntaa antavine karttoineen löytyy täältä. Kuopus heräsi retkipäivänä ennen kukonlaulua ja nukahti rattaisiin, joten lähdimme testaamaan rohkeasti myös reissun vaunukelpoisuutta. Suosittelen kaikkia muita jättämään vaunut kotiin  jos toiveissa on kiertää koko kierros. Sitä kuuluisaa sisua tarvittiin kun vaunuja nosteltiin 2- vuotiaan niissä nukkuessa ja myöhemmin kannettiin kaksin käsin lehtomaisemien kapeilla poluilla. Jälkikäteen hymyilyttää, sillä Luontohetkiblogi lähti liikkeelle ajatuksesta kuvailla retkiolosuhteita lapsellisesta näkökulmasta. Tässä ollaan juuri asian ytimessä.


Ympäristökeskuksen järjestämällä toukokuun alun opastetulla retkellä maasto oli kuivunut huomattavasti ja kevät heräämässä  toden teolla kukoistukseensa. Lämmenneet kelit houkuttelivat paikalle koko joukon osanottajia. Porukassa oli myös aktiivisempia retkeilijöitä kuten Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen oppaana toimiva Mirja Reijonen, joka vinkkasi tutustumaan myös heidän retkitarjontaansa.

Ympäristötutkimus Yrjölän oppaat vauhdissa, Tiina Parkkima ja Paul Segersvärd
Citynature -sivuston mobiilikartta aukeni kännykällä Chrome -selaimella (ei omalla oletusselaimella) ja näytti selkeästi etenemisen 2,5 kilometrin mittaisella maastoon merkitsemättömällä rengasreitillä. Maastossa ei ole opasteita, eikä niitä tiedusteluni mukaan ole tällä haavaa tulossakaan eli reitti on siis vain tämän mobiilisovelluksen varassa. Eväiden lisäksi kannattaa valmistautua lataamalla puhelimen akku ja tsekkaamalla kartan toimivuus omalla laitteella jo kotona. Mikäli eksyminen silti pelottaa voi risteyksistä napata kuvan ja tarvittaessa palata omia jälkiään takaisin. Mobiilikarttaan merkittyjen kohtien selitteet uupuivat testihetkillä, mutta sivuston tarjoama kurkistus alueen lajistoon oli heti hyödyllinen. Omatoimiretkellä lukuisia sinivuokkoja seurasi kaunis, imikkä, jonka määritys vahvistui LuontoportistaSalapoliisityö on hauskaa!

Imikkä, jonka vasta-auenneet kukat ovat vaaleanpunaisi

Omatoimiretken alkuosuus oli omistettu turkoosille värille! Olet varmaan joskus törmännyt metsässä sinivihreisiin puunkappaleisiin? Sinivihre5ä väri johtuu patinanastakan tai vihernastakan sienirihmastosta. Googlen kuvahaun perusteella lapset olisivat haltioissaan sienen syksyisistä itiöemistä. Toinen turkoosihtava havainto oli tulviva oja, jonka vedessä oli mielenkiintoinen sävy. Ei nyt ihan somejulkkis Kiikunlähde kuitenkaan, mutta kiva yllätys! Opastetun kierroksen aikaan, väri oli jo hailakoitunut. 

Patinanastakan tai vihernastakan sienirihmaston värjäämää lahopuuta
Omatoimiretkellä tunnelmat olivat vielä odottavat. Lehtipuut olivat silmuilla ja komeasta kotkansiipiesiintymästä kertoivat viime vuotiset ruskeat itiöpesäkkeet. Opastetulla kierroksella kevät oli edennyt jo aimo harppauksen ja lohikäärmemäiset kotkansiiven alut kurottautuivat maasta kirkkaan vihreinä.

Ennen kevään vihreää tuulahdusta

"Kukka, kukka!" 
Kevätluonnon seuraaminen on mahtavaa ja maaston väriläiskiä on hauska tutkia lasten kanssa. Oli myös liikuttavaa katsella nuorimmaisen reaktiota metsäunien jälkeen. Se ilahtuminen, välitön käpyjen kerääminen sekä sinivuokkojen osoittelu "kukka, kukka"- hokeman höystämänä oli kerrassaan hellyyttävää.

Metsässä on hauskaa!
Sain kuvauskiellon oman retkemme hankalimmilla maasto-osuuksilla vaikka rattaiden raahaaminen kapealla polulla olisi mielestäni tullut taltioida. En kuitenkaan lähtenyt vaihtamaan osia ja polut muuttuivat pian leveämmäksi tykkitieksi.  Mustavuoren alueella risteilee paljon hyväkuntoisia ulkoiluväyliä, joita pitkin kelpaa myös vaunulenkkeillä.

Varaa aikaa, tutkittavaa löytyy takuulla!
Myrkyllinen näsiä
Linnoitusalueella bongasin tien vierestä kauniin ja myrkyllisen näsiän, josta voit lukea mielenkiintoisen artikkelin täältä. Mustavuoren yhdistelmä upeaa metsäluontoa ja linnoitusaluetta toimii! Sammaloituneet juoksuhaudat houkuttelevat isoja ja pieniä retkeläisiä. Kallioilla kiipeillessä kannattaa olla varovainen, sillä tasainen kallio aukeaa yhtäkkiä luolan suuaukolle tiputtavaksi rotkoksi! Aiemmin paikalla ollut oranssi varoitusverkko näkyi nyt makaavan rotkon pohjalla.


Mustavuoren luola löytyy kävelyreitin varresta kallioisia kulkureittejä tutkailemalla. Jätimme vaunut parkkiin ja kiertelimme katselemassa paikkoja. Luola oli isompi kuin etukäteen ajattelin. Tyttöni arveli luolaa hirviön kodiksi, joten jännitystäkin oli ilmassa.  Hirviön sijaan läpikuljettavassa luolassa näkyi oleskelun jälkiä. Luolassa on kuulemma järjestetty aikoinaan jopa trance - bileitä.   


Etsiessäni tietoa Mustavuoren linnoituksista löysin Museoviraston vuonna 2009 teettämän inventoinnin linnoitusalueesta. Dokumentissa kerrotaan rakennustöiden jääneen osin keskeneräiseksi, mutta tuottaneen pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Pysähdyimme syömään eväitä luolan päällä olevalle kalliolle, varsin historialliselle alueelle siis. Varsinaisia taukopaikkoja alueella ei ole, joten istuinalustan voi napata halutessaan matkaan. 





2,5 kilometrin pituiseen reittiin kului aika tarkalleen kaksi tuntia. Tässä ajassa ehti pysähdellä ja katsella ympärilleen sekä syödä pienet eväät. Opastettuun retkeen aikaa kului saman verran.

Opastetulla retkellä                                                            
  • Saat tietoja alueen luonnosta ja lajeista sekä mahdollisuuden kysyä asiantuntijoilta
  • Eksymisriski on minimaalinen
  • Tapaat samanhenkisiä ihmisiä ja saat ehkä uusiakin retkivinkkejä 

Perheille sopivia opastettuja retkiä voi etsiä esimerkiksi pääkaupunkiseudun luontoretkikalenterista (pdf) sekä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen tapahtumakalenterista.

Omatoimiretkellä
  • voit kulkea omaan tahtiin ja nauttia luonnosta rauhassa
  • suunnistat ja luot retkikokemuksesi itse
  • voit poiketa reitiltä ja muuttaa suunnitelmia

Vinkkejä omatoimiretkikohteisiin voi hakea vaikkapa tästä blogista selaamalla retkikohteita kartalla tai Retkipaikasta


Vasta kokeiltuani opastettua retkeä huomasin että koko konsepti on aivan eri kuin omatoimiretkellä. Tätä en ollut tullut ajatelleeksi näin konkreettisesti. Opastetut retket tarjoavat samalla ohjelmaa sekä valmiiksi mietityn konseptin. Omatoimiretkellä keskitytään retkiseurueeseen, tehdään tiimityötä, koetaan luontoa kukin tavallaan ja vapaudutaan hetkeksi arjen ikeestä. Vaikka luontokokemus retkillä on hyvin erilainen, voi opastetulta retkeltä hakea vinkkejä ja näkökulmaa omatoimiretkeilyynkin.


Keväisiä retkihetkiä toivottaen!

- Mira / Luontohetkiblogi



RETKIKOHDE LYHYESTI

Kuvaus: monimuotoista metsää, polkuja, tykkitie ja linnoitusalue luolineen
Reitin pituus:  2,5 km Citynature.eu -sivuston (mobiilisovellus)reitti
Retken kesto: 2-3 h
Vessa: lähin(?) Vuosaaren pohjoisella ostarilla, Mustalahdentie 4
Taukopaikka: kalliot, eväät ja tarvittaessa istuinalusta
Lastenvaunukelpoinen: vain osa reitistä