Näytetään tekstit, joissa on tunniste puisto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste puisto. Näytä kaikki tekstit

lauantai 10. huhtikuuta 2021

Löytöretkiä lähelle: Killingholman saari Laajasalossa

Nainen kantaa lasta selässään metsäpolulla

Me emme asu korvessa, vaan Helsingissä. Moneen paikalliseen luontokohteeseen kantautuvat liikenteen äänet ja rantakallioille paistaa auringon lisäksi läheinen asutus. Keskustelu kaupunkimetsistä ja rakentamisesta käy kiivaana. Voiko maamme pääkaupungissa tehdä löytöretkiä luontoon? Minä väitän, että kyllä voi ja itse asiassa erittäin helposti. Kurkkaa karttaa ja annan joukkoliikenteen kuljettaa uusille poluille. Tervetuloa kanssamme lähiretkelle Laajasalossa sijaitsevaan Killingholman saareen.
 

RETKIKOHDE LYHYESTI

Kuvaus: Bussilla ja siltaa pitkin lähiretkelle pienelle Killingholman saarelle Helsingin Laajasaloon
Reitin pituus:  Bussibysäkiltä (Lauri Mikonpojan tie H4095) on noin kilometrin kävely Tullisaaren puiston läpi saarelle. Saaren ympäri kulkee n. 300 metrin pituinen rantapolku. 
Retken kesto: Lyhyt eväsretki, pidempi rantakalliofiilistely tai vaikka koko kierros Laajasalon luonnossa
Vessa: ilmeisesti Tullisaaren puiston parkkialueen kulmalla
Taukopaikka: luonnon luomat ja puistoalueen penkit
Lastenvaunuillen: Tullisaaren puistoon voi tutustua helposti vaunuillen. Killingholman saaren kiertävä polku ei kaikilta osiltaan sovellu rattaille.

Nainen ja kaksi lasta kuravaatteissa kulkevat Killingholman sillalle
Killingholmaan kulkee kävelysilta

Bussilla saariretkelle Helsingin Laajasaloon

Helsingillä on 300 kilometriä rantaviivaa ja lukuisia saaria. Osaan pienistä saarista pääsee jopa siltaa pitkin. Kukaan ei ole sanonut että löytäretkelle tarvittaisiin omaa venettä. Retkimieli, eväät ja uusi lähikohde riittävät mainiosti. Arjen lomassakin ehtii seikkailulle kun retkikohde on lähellä. Tämän kertainen retkikohteemme, Killingholman saari, valikoitui sattuman, hyvien liikenneyhteyksien ja muksuille sopivan kävelymatkan perusteella. 

Killingholman saari sijaitsee Laajasalossa ja kuuluu Tullisaaren puiston kokonaisuuteen. Saareen löytää kävelemällä Tullisaaren puiston läpi ja kurvaamalla Aino Ackten huvilan taakse. Puistoalue on suosittu ulkoilualue, mutta kevätretkellä tapasimme vain joitakin kulkijoita. Liekkö johtunut siitä, että vielä bussissa istuessamme sade rapisi melko reippaasti ikkunalaseihin. 

Aino Ackten huvila näkyy taustalla lapsen kiivetessä kannolle
Luontohetkien taustalla Aino Ackten huvila

Ylläty retkillä lähikaupunginosista

Vuoteen 1965 Killingholma oli yksityinen huvilasaari, mutta kuuluu nykyisin Helsingin kaupungille. Vanhat huvilat on purettu ja saareen pääsee kevyen liikenteen siltaa pitkin. En löydä kolmen hehtaarin kokoisesta saaresta juurikaan ennakkotietoa, joten saari on erinomainen kohde löytöretkelle kaupungissa. 

Pinttyneitä reittivalintoja muuttamalla löytää monesti uutta omastakin lähiluonnosta. Samasta syystä suosittelen luontoretkeilyä naapurikaupunginosiin. Käsitys omasta asuinkaupungista päivittyy aina uusien luontolöytöjen myötä.

Seurue syö rannalla eväitä kumisaappaissa ja sadevaatteissa
Eväät kruunaavat retken vaikka jo alkumetreillä

Tullisaaren puiston läpi eväshetkelle rantakallioille

Kuljemme bussipysäkiltä Tullisaaren puistoon. Ensimmäisenä kohtaamme kartanonpuiston kaatuneen 200-vuotiaan tammen. Tammi mötköttää maassa paikallaan ja siihen se jääkin, luonnon kiertokulkuun ja kodiksi vielä monen monelle otukselle. Voit tutustua Tullisaaren puistoon myös Retkipaikassa. 

Retken ensimmäinen etappi on nuorimpien osallistujien ehdottamana eväiden syönti. Löydämme kävelysillan ja siirrymme saarelle, jossa meidät toivottaa tervetulleeksi muutama varsin merkillinen puu. Sillan kupeesta löytyy myös roskis. Muut palvelut ovat saaren kiertävä ulkoilupolku, kalliorannat ja raikas meri-ilma. Kohteessa ei siis ole esimerkiksi vessaa.

Löydämme pian kallioilta paikan, jossa todennäköisyys lasten mereen kierimiselle on pieni ja lahkeiden liottamisen lisäksi muutakin kiinnostavaa puuhaa löytyy riittämiin. Helpot eväät on tällä kertaa koottu siitä mitä kaapista löytyy. Vakkarina meillä on melkein aina porkkanatikkuja, sillä vuodesta toiseen ne maistuvat erinomaisesti. 

Kaksi tyttöä on kiivennyt kivenlohkareelle
Killingholman polun varrella on tutkittavaa

Killingholman rantapolun luonto kiinnostaa lapsiakin

Eväshetken jälkeen alkaa lapsia kiinnostava löytöretkiosuus. Pääsiäispupu on jättänyt polun viereen munia, jotka löytyvät seikkailijoiden toimesta nopeasti. Suklaat katovat välittömästi parempiin suihin ja roskat kerätään tarkasti talteen. Pienet muoviroskat, kuten mehutetrojen pillien suojukset, lennähtävät helposti luontoon. Siksi eväsroskat kannattaakin jättää kotiin jo eväitä pakatessa. 

Vaikka retkipäivänä tuulee melkoisesti, vaikuttavat Killingholman kalliot kutsuvilta. Tänne voisi hyvin tulla viettämään kesäpäivää. Nyt käyntihetkellä meri on vielä jäässä ja kevään kukoistus odottaa vielä edessä päin. Lapsille riittää silti tutkittavaa polun vierellä, rannalla ja kallioilla. 

Löytöretkellä kaupungissa näkyy usein asutusta, niin on nytkin, mutta lisäksi löytyy myös kiinnostavia kiviä joille kiivetä ja kallioita joita tutkia. Repusta kaivetaan esille luupit joilla etsitään hämähäkkejä puiden pinnalta. Luonto näyttää ihan erilaiselta lähempää katsottuna. Käpysyönnökset inspiroivat leikkiin ja puunaluset piilotteluun. 

Nuori poika kulkee kurahousuissa rantahiekassa. Takana näkyy rantakallioita.
Rantahiekka ja kalliot viihdyttävät nuoria löytöretkeläisiä

Laajasalon luontoon voi piipahtaa hissukseen kokien tai yhdistellä pidemmän reitin

Saaren ympärikiertävä reitti on pituudeltaan sopiva pienillekin lapsille. Kiirettömän luontohetkeilyn jälkeen yllätyn, kun luen että saaren rantapolku on pituudeltaan vain noin 300 metriä. Mikäli retkiseurue etenee rivakampaa tahtia, kannattaa tutustua tarkemmin Tullisaaren puiston kokonaisuuteen ja myös muihin lähellä oleviin kohteisiin: Kruunuvuoren lampeen ja puretun huvila-alueen rantakallioihin, Stansvikin suojeltuun metsään ja kaivosalueeseen sekä Stansvikin kartanon läheisiin metsiin ja Tahvolahdenniemelle. 

Tyttö kiipeää vaakasuorassa kasvavaa puuta pitkin. Taustalla näkyy oksiaan levittävä suojaava kuusi.
Killingholmassa kasvaa erikoisiakin puita

Jos kiikarissa on pidempi saariretki niin kannattaa tutustua myös Vartiosaareen. Reposalmentien päästä on kesäisin päässyt saarelle kesäkahvilan ilmaiskuljetuksella. Viime kesänä kokeilussa oli myös sähkölautta. 

Ihania kevätretkiä ja uusia luontolöytöjä myös kaupunkiin!

Lähtisitkö sinä löytöretkelle lähiluontoon? 


Mira / Luontohetkiblogi

 

torstai 24. tammikuuta 2019

Kaukomatka lähelle on ilmainen – Helsingin Talvipuutarhassa vietät eväshetken viidakossa


Ympärilläni kohoaa palmuja, vihreä uppoaa näkökenttään sadoissa sävyissä ja punaiset karpit uivat veden solinassa. Ulkona on kuitenkin reippaasti pakkasta. Istun keskellä Helsinkiä, Töölönlahden kulmalla sijaitsevassa Talvipuutarhassa. Luontofiilistelijän sydän pompahtaa ympärillä aukeavista näkymistä ja puutarhan kätkemistä vehreistä sopukoista. En voi uskoa että olen paikalla ensi kertaa. Tämä lasikattoinen viidakko on todellakin tutustumisen arvoinen.



TALVIPUUTARHAN TARINA ALKOI YLI 120 VUOTTA SITTEN. Puutarhan rakennutti kenraalimajuri Jakob Julius af Lindfors lahjoittaen sen edelleen Suomen puutarhayhdistykselle. Puutarha avattiin yleisölle vuonna 1893 ja 14 vuotta myöhemmin se siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen. Alkuperäisen lahjoittajan tahto on säilynyt ja puutarha toimii edelleen kaupunkilaisten vihreänä keitaana sisäänpääsymaksuttomasti. Lähinnä oleviin retkipaikkoihin voi olla vaikea löytää. Avaan Talvipuutarhan oven ensimmäistä kertaa.




VIHREÄ TERAPIA TOIMII. Karppialtaan solisevan veden lisäksi, ympärilläni käy puheensorina. Ihmiset ovat tulleet talvipuutarhaan oleskelemaan. Tunnelma on rauhallinen. Puutarhassa on paljon istumapaikkoja ja pieniä pöytiä – tilaa olla ja katsella rauhassa ympärilleen. Toisinaan tiloissa järjestetään myös esityksiä, kuten nukketeatteria tai pääsiäisohjelmaa. Uutta keskustakirjasto Oodia, sanotaan kaupunkilaisten olohuoneeksi. Talvipuutarhaa voisi kutsua kaupunkilaisten virkistäväksi viidakoksi.



TALVIPUUTARHA SOPII EVÄSRETKEEN. Puutarhalla voi nauttia omia eväitä ja toisinaan siellä toimii myös kahvio. Vierailuhetkellä eräs lapsellinen seurue näyttää viettävän syntymäpäiviä. Talvipuutarhaa ei voi vuokrata yksityistapahtumiin, mutta sinne voi tilata maksullinen opastuksen. Koska tiloja ei voi varata ja kaikkien on saatava tutustua puutarhaan vapaasti, suuremmat nyyttärikekkerit on parempi järjestää toisaalla. Lastenrattaiden parkkipaikka on pihan puolella, mutta vaunukopan voi napata sisälle. Miltä tuntuisikaan herätä päiväunilta viidakossa? 






TALVIPUUTARHAAN PÄÄSEE HELPOSTI. Kävele puutarhalle Töölönlahden rantaa pitkin tai nappaa kyyti julkisilla kulkuvälineillä (Reittioppaasen). Puutarhan osoite on Hammarskjöldintie 1. Maanantaisin on kasvien huoltopäivä – silloin puutarha on kiinni.

Aukioloajat: 
ti klo 9 - 15
ke - pe klo 12 - 15
la – su klo 12 - 16






TALVIPUUTARHASSA ON YLI 200 ERILAISTA KASVIA. Karl Gustaf Nyströmin suunnittelema puutarha käsittää kolme erillistä tilaa: palmuhuoneen, länsisiiven ja kaktushuoneen. Kurkkaa puutarhan pdf- esite. Olen puutarhassa puolitoista tuntia. Kontrasti lumisen ulkotilan ja vihreän viidakon välillä on upea. Ensimmäinen valomerkki tulee klo 15:45. Ihmisten jo pakkaillessa tavaroitaan jään nappaamaan muutaman kuvan tyhjentyvästä puutarhasta. Tänne pitää päästä pian uudelleen.






INSPIROIDU TALVIPUUTARHASTA. Tekeekö mielesi jo pakata retkireppu ja suunnata puutarhaan? Talvipuutarha on mainio retkikohde perheille Helsingissä. Päiväretkellä puutarhassa viihtyvät myös päiväkoti- sekä kouluryhmät ja sopiihan puutarha toki myös opetus- tai työhetkeen. Talvipuutarha on myös esteetön (ulko-oven leveys on 114 cm) pientä ylätasannetta lukuunottamatta. 




LUMIKUNINGATAR KUKKII KEVÄTTALVELLA. Tarkistaessani muutamia asioita soitin Talvipuutarhassa työskentelevälle Lotta Lindrothille. Lotta vastaili auliisti kysymyksiini ja vinkkasi tulevasta tapahtumasta. Helmi-maaliskuussa Talvipuutarhan kaktushuone puhkeaa valkeaan loistoon Lumikuningatar -orkidean kukkiessa. Komea kukkaseinä kerää ihastelijoita kauempaakin. Muista ladata valokuvausvälineet ennen vierailua!


Vehreää retkeä toivottaen,

Mira / Luontohetkiblogi



RETKIKOHDE LYHYESTI

Kuvaus: Ilmainen Talvipuutarha on mainio retkikohde perheille
Reitin pituus:  sisätila
Retken kesto: 1,5 - 2 h
Vessa: kyllä, myös hoitopöytä
Taukopaikka: paljon pöytiä ja istumapaikkoja, omat eväät
Lastenvaunukelpoinen: vaunut jätetään puutarhan ulkopuolelle


tiistai 11. syyskuuta 2018

Lauttasaari - metro vie retkelle onnellisten saarelle



Lauttasaari on saari, jonka upeita rantoja kiertämällä saa kulumaan helposti koko päivän. Pääkaupunkiseudun luontokohteissa voi yllättyä matkustamatta kauas. Innoitus tämänkertaiselle retkelle lähti NATTOURS -hankkeen suunnittelemasta mobiilireitistä, "Lauttasaaren kävelystä". Citynature.eu - sivustolta löytyvä kartta paikannuksineen kuljetti minut ensin komeille kallioille, sitten sympaattisen mökkialueen läpi ja lopuksi vaeltelemaan Lauttasaaren rannoille. Ihastuin! Näihin luontohetkiin sujautti  hetkessä metrolla. En ihmettele ollenkaan että lauttasaarelaiset liittävät kaupunginosaansa tunnisteen #onnellistensaari. 


Tunnelmat kirjoitushetkellä ovat astetta syksyisemmät, mutta Lauttasaaren ympärivuotista kauneutta ei käy kiistäminen. Tutkaille vaikka Citynature -sivua tai selaile julkista Lauttasaari kuvin -Facebook-ryhmää.  Kävelyreittini noudatteli melko tarkasti valmista  reittiehdotusta, jonka pituudeksi ilmoitetaan 6,7 km. Kilometrini tosin ylittyivät reippaasti  kun maisemat veivät mennessään ja askeleet kulkivat melkoista siksakkia. Suoraviivaisempi lenkki mahtuu hyvin arki-iltapäiväänkin. Otin paikannuksen ja mobiilireitin käyttöön heti Lauttasaaren metroasemalla. Valmis suunnitelma ohjasi minut lasten leikkipaikan lomasta komealle Myllykalliolle. Kallion päällä sijaitseva lintutorni oli tuttavuus, jota kaikki paikallisetkaan eivät olleet löytäneet. Lähiluonto on yllätyksiä täynnä! Juttua kirjoittaessa bongasin vielä valokuvaaja Suvi Höydenin tunnelmalliset kuvat lintutornilta (ja muualtakin Lauttasaaresta).  


Myllykallion lintutornin vierestä löytyi myös ilmatorjuntatykki. Molemmat nähtävyydet oli merkitty mobiilikävelyreitillekin ja niiden varrelle kulki pieni hiekkatie. Maisemia tähyillessä katse kääntyi jo horisontissa kutsuvasti kimmeltävään mereen.






Mobiilireitti toikin jo lupauksen merestä ja johdatti kohti rannan tuntumassa sijaitsevaa kesämaja-aluetta. Matkalta löytyi houkutteleva myynti-ilmoitus ja hirveän komea iso pahka! Mökkialueella tunsin hetkellisesti eksyneeni yksityisille takapihoille, mutta kartta osoitti oikean polun. Matkanteon sisältäessä pienimuotoista kalliokiipeilyä reittiä ei voinut syyttää tylsyydestä, mutta ei myöskään suositella rattaiden kanssa liikkuvalle. Tasaisempaa menoa toivovien kannattaa tutkailla myös Lauttasaaren ympäri -pyöräilyreittiä ja soveltaa itselle sopiva lenkki. Suuntasin luontohetkilleni suoraa töistä ja päästessäni Länsiulapanniemen kallioille eväspussi jo rapisikin. Haukkasin eväiden lisäksi ensimmäisen palan Onnellisten saaren meritunnelmaa.  


Länsiulapanniemi on komea kivikkoineen, rantoineen ja laitureineen. Mobiilikartalla sijaitsevan hiidenkirnun missasin. Katse oli todennäköisesti ulapalla!




Pienen eväshetken jälkeen jatkoin eteenpäin ohjelman luvatessa rantaa, rantaa ja rantaa. Löysin upeita maisemia ja vehreitä kurkistusikkunoita merelle. Kävelin tapahtumiinkin vuokrattavan Poliisien kesäkodin ohi. Saunan pihapiirissä ei näkynyt vilvoittelijoita ja ahkerassa käytössä ollut tikkataulu odotti hiljaisuudessa seuraavaa peliporukkaa. 




Reitin poiketessa välillä metsään ja jatkuessa taas uusiin rantamaisemiin, inspiroiduin laitureista. Mikäli harkitset tunnelmallisia perhepotretteja, Lauttasaari saattaa olla kuvauspaikkasi. Upeaa että tänne pääsee kätevästi metrolla! Kuvissa kaksi laituria Särkiniemestä, ensin vanha ja komean patinoitunut sitten käytössäoleva uimalaituri.



Särkiniemen uimalaituri
Pienten lasten kanssa Lauttasaareen kannattaa tutustua pienemmissä paloissa, sillä komeita rantoja tuntuu riittävän loputtomiin. Valikoiduista kuvista jäivät pois varsinaiset uimarannat, mutta niistä löytyy ihan mukavasti tietoa googlaamalla. Lauttasaaren uimaranta (Kasinonranta) vaikutti vilkkaalta, mutta Kahvila Kasinonrannan riippumatot ja eväät siitä huolimatta houkuttelevilta. Ranta leikkialueineen, kuntoiluvälineineen ja terasseineen onkin perheiden suosiossa.


Niin ikään lapsiperheiden suosiman, mutta rauhallisemman Veijarivuoren uimarannan ohitettuani, minua kutsuivat komeat kalliot sekä mereen ripotellut kivenlohkareet. Kallioilla kukkiva sininen rantatädyke houkutteli kimalaisia niin kuin minua merenrantafiilistely tällä paikalla. Taivas heijastui upeasti vedenpinnasta ja muutama pariskunta koirineen vietti rauhallista iltahetkeä veden äärellä. Tämä olisi täsmäsijainti lyhyemmälle Lauttasaari -vierailulle, pienelle perheretkelle tai miksei treffeille? Veijarivuoren uimarannan tuntumassa on pidetty ja mobiilireitillekin merkitty kahvila-ravintola Paseo.



Tuntuu kuin Lauttasaari olisi julkinen salaisuus, sellainen jonka vain paikalliset paremmin tuntevat. Lauttasaari-Seuran ylläpitämä Lauttasaari -sivusto mainitsee hauskasti että "Jopa paikallinen nuoriso viettää hyvin paljon iltojaan omalla saarella keskustan läheisyydestä huolimatta." Somessa Lauttasaarta tituleerataan aihetunnisteella #onnellistensaari. Lauttasaarelainen voi nauttia iltapalan tai viettää lepohetken helposti meriluonnon äärellä. Näin tekee myös retkeilevien naisten yhteisön, Outdoor Siskojen, perustaja ja paikallinen Tea Tervo. Tea onkin mainio esimerkki siitä miten integroida lapsiperhearki, luonto ja ulkoilu. Lauttasaarelaiseen ulkoilmaelämään voit kurkistaa Tean Instagram- sivulla. Onneksi tämä retkisaari on kaikille avoin, vuoden ympäri.



Ihastelulenkkini loppupuolella saavuin Sisä-Hatulle, pikkusaarelle jonne voi kahlata. Koska tunnelmoiva tutkimusmatkani oli kestänyt jo paljon suunniteltua pidempään, kahluureissu jäi toiseen kertaan. Löysin Youtubesta kuitenkin symppiksen pikkuvideon Sisä-Hatusta. Kannattaa huomioida ettei "Lauttasaaren kävely" ole rengaslenkki, joten aikaa saa varata vielä paluumatkaan. Itse otin varaslähdön kohti kotia ja hyppäsin Vattuniemenkadun bussipysäkiltä (pysäkki 1047, Nahkahousuntie) Lauttasaaren metroaseman kautta kulkevaan bussiin 21B. 






Toisinaan komeat kohteet ovat lähempänä kuin arvaisikaan! Mainioita retkihetkiä!



- Mira, Luontohetkiblogi 





RETKIKOHDE LYHYESTI

Kuvaus: Kaupunginosa, jonka rantoja kiertelemällä saa kulumaan koko päivän
Reitin pituus:  Testattu kävelyreitti 6,7 km, fillarireitti saaren ympäri 10,3 km
Retken kesto: 2 - 3 h - koko päivä
Vessa: Kahvilat ja ravintolat (osa myös kartalla)
Taukopaikka: luonnon luomat, kahvilat, ravintolat
Lastenvaunukelpoinen: osittain (tutki kartan fillarireittiä)


maanantai 30. heinäkuuta 2018

Harjumaisemien ja vesistöjen syleilyssä hehkuva Punkaharju




Tämä on kepeän kesäinen vinkkaus Punkaharjun luontokohteisiin. Ei syväluotaava analyysi tai kaiken kattava kuvaus, vaan mökkeilyn lomassa lörtsy toisessa kädessä laadittu kesäpostaus. Punkaharju sijaitsee reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Savonlinnasta, ihanasta kesä- ja oopperakaupungista. Punkaharjun alueelta löytyy paljon mukavaa tekemistä perheille, kuten monenlaista majoitusta, taidetta, Lusto –metsämuseo, kylpylä- ja vesipuistoaktiviteetteja sekä kotieläinpihoja. Tämä juttu kertoo tuttuun tapaan luontoreiteistä ja Punkaharjun muuhun tarjontaan voi tutustua VisitPunkaharju –sivustolla. Veden ympäröimänä ja harjualueiden katveessa sijaitseva Punkaharju on kuulu ja arvostettu myös komean luontonsa vuoksi. Hellekesä ja jäätelö johdattivat meidät tutustumaan useampaan alueen lyhempään reittiin ja uimapaikkaan. Ohessa tunnelmia polkujemme varrelta. Lisää Punkaharjun luonnosta ja reiteistä karttoineen voit lukea Luontoonfi –sivulta. 





Kuikon salpa –polku (alle 1 km)

Tämä lyhyt ja helppokulkuinen polku lähtee mukavalta pysähdyspaikalta Kuikonniemen kupeesta. Polku johdattaa entisöidylle korsulle ja juoksuhautoihin joihin pääsee itsekin kävelemään. Korsun avaimen saa parkkialueelta Harjutien kioskilta. Emme itse lukeneet avaintietoa etukäteen vaan kävimme ainoastaan nykimässä korsun lukittua ovea. Harjutien kioskilta saa muuten myös kahvia ja pientä syötävää, kuten niitä paikallisia lörtsyjä. Kiskalta löytyy myös pöytiä sekä vessa. Ihan vieressä on myös hiekkapohjainen uimaranta.




Harjureitti (4 km)

Suuntasimme Harjureitille Kruunupuiston parkkialueelta. Heti reitin alussa oli lyhyt, 300 metrin pituinen, esteetön polku näköalapaikalle. Emme malttaneet pysyä kauaa merkityllä reitillä vaan kuljimme Valkialammen ääreen pienemmille poluille. Veden vierellä oli kaunista vaikka saatoimmekin samalla missata hienoja harjunäkymiä. Isommat polut olivat leveitä ja tasaisia, mutta harjuille kulkevat osin jyrkkiä rattaille. Osalla matkaa oli myös portaita. Pääsääntöisesti alueella risteili myös leveitä kävelypolkuja, mutta kaikkia mutkia emme tällä reissulla kartoittaneet. Hotelli Punkaharjun suunnasta saattaisi päästä mukavammin vaunuystävällisille alueille, mutta tämä selvitys jäi hieman "musta tuntuu" -asteelle. Harjureitin varrella kulkee myös Topeliuksen luontopolku (2,5 km), josta en juuri löytänyt tietoa linkattavaksi ja johon emme sen tarkemmin tutustuneet. 



Kaarnalahden maisemia

Valkialampi oli kiinnostava uimapaikka kalahavaintojen ja uponneiden puiden vuoksi. Varsinaista lapsille soveltuvaa uintipaikkaa ei lammella ollut. Luontoonfi -sivun kartallakin (pdf -linkki) näkyvän Metsähallituksen vuokratuvan läheisyydessä oli kaunis paikka jossa kapea maakaistale erotti Valkialammen muusta vesistöstä. Tämän kohdan lastenuittomahdollisuuksia voisi tutkailla vielä lisää. Lampi ja sitä ympäröivä harjualue ovat vaikuttavia. Samaa mieltä lienivät myös lammella tavatut soutelijat.


Kaarnalahti ja Hotelli Punkaharjun metsähuoneita vastarannalla

Lähempänä Kaarnalahtea sjaitseva poukama vaikutti sen sijaan rehevältä eikä kulkemamme reitin varrella näkynyt houkuttelevia uimapaikkoja. Kaarnalahden toisella puolella Kaamaniemellä sijaitsevat Hotelli Punkaharjun metsähuoneet, jotka tarjoavat turisteillekin perisuomalaista mökkeilyn eksotiikkaa turvallisesti hotellin palveluiden liepeillä. Niemelle voi saapua kolmisen kertaa viikossa myös höyrylaivalla (vuoden 2018 aikataulut). Me kuulimme metsään höyrylaivan äänen, mutta emme ennättäneet saada näköyhteyttä laivaan. 




Käveltyämme jylhempää harjureittiä takaisin Kruunupuistoon kurkkasimme myös Inkeritalon kahvilan. Talossa toimii kesäisin vohvelikahvila ja terassilla voi kuulla elävää musiikkia. Harjureitti risteileekin hauskasti alueen palveluiden lomassa ja maisemien lisäksi voi matkalla nauttia myös sumpit. Luultavasti helteestä johtuen emme tavanneet metsäosuuksilla muita kulkijoita. 


Kokonharjun upea polku. Kuvassa Elina Kosonen.

Ranta Kokonharjun niemessä

Kokonharjun reitti aarnimetsineen (3 km)

Kokonharjun polku, oli polku jonka ehdottomasti halusin kulkea päästäkseni aarnimetsään. Jätimme auton Punkaharjuntien toiselle puolelle. Vierestä löytyy myös parkkipaikka joka ei vaadi tien ylitystä. Tämäkin reitti oli upea ja harjureittiin verrattuna tunnelmat olivat vähemmän puistomaiset. Alkumatkasta saimme kulkea melko rauhassa, mutta puolessa välissä hyttyset ilakoivat saapumistamme kovaan ääneen. Hyttysistä huolimatta tämä metsäreissu kannatti sillä näimme myös Suomen pisimmän puun sekä maan suurimman männyn, ainakin paikalta löytyneiden kylttien mukaan. Kävimme lisäksi viilentymässä hieman reitiltä sivussa, Kokonharjun niemellä. Niemen kärjestä aukesi kirkasvetinen mutta kivinen uimapaikka, joka liukkautensa vuoksi lienee hankala pienten lasten polskutteluun. 


Elina Kosonen Kokonharjun luontopolun "pitkät puut" -alueella

Kaarnalla on kokoa


Tässä on Suomen pisin puu (lehtikuusi)

Laukansaaressa on myös Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsä puulajipuistoineen sekä tulipaikka ulkovessoineen. Tämän houkuttelelevan reitin kulkeminen jäi ensi kesään. Kokonharjun polku ei sovellu maastonsa vuoksi rattaille.


Metsässä. Kuva: Elina Kosonen.


Lusto –metsämuseo ja Pususilta

Vaikka tutustuimme Lusto -metsämuseolla ainoastaan jäätelötarjontaan ja tankkasimme vesipulloja, vaikuttaa museo mukavalta perhekohteelta (lasten Lusto). Ystävällinen asiakaspalvelu tarjosi myös kyypakkauksen ampiaisen pistettyä serkkuani jäätelönsyönnin lomassa. Luston yhteydessä toimii Hotelli Punkaharjun kanssa samaan kokonaisuuteen kuuluva ja lounastakin tarjoileva ravintola Nila. Hotelli Punkaharjun suunnalta voi oikaista Lustoon kaunista Pususiltaa pitkin, jonka historia juontaa jo 30 -luvulle. 




Liikkuminen Punkaharjun harjualueella lasten kanssa

Harjualueen korkeuserot voivat tuoda haastetta lasten kanssa liikkumiseen. Päiväretken liikkumisstrategia kannattaneekin funtsia lasten iän mukaan. Tunnustan että oma jälkikasvuni jäi rauhassa mökille rantaveteen polskimaan molempien alueelle tehtyjen helleretkien ajaksi. Yksi hyvä vaihtoehto päiväretkelle on jättää auto Hotelli Punkaharjun tuntumaan. Hotellilta pääsee mukavasti liikkumaan eri kohteisiin sen keskeisen sijainnin vuoksi ja kohteissa voi pitää esim. lounas- ja kahvitaukoja tilanteen mukaan. Mikäli kantorinkkailu tai -reppuilu ei ole vaihtoehto, ihan pienten kanssa saattaa olla näppärintä siirtyä autolla kohteiden välillä. Vaunuilla ei voi liikkua kaikissa paikoissa. 


Onko Punkaharju sinulle tuttua aluetta? Vinkkaa ihmeessä kommentteihin lisää vinkkejä perheretkeilyyn! Miten sujuu Punkaharjuun tutustuminen lasten kanssa pyöräillen?



Iloisia loppukesän retkiä!



-Mira




RETKIKOHDE LYHYESTI

Kuvaus: Mielenkiintoisia merkittyjä reittejä komeissa maisemissa, korkeuseroja ja palveluita
Reitin pituus:   alle 1 - 5 km
Retken kesto: riippuen kohteista, helposti yli 3h
Vessa: Kahvila - ja ravintolapalvelut, Karjalankallion taukopaikka
Taukopaikka: Kahvila- ja ravintolapalvelut, Karjalankallion laavu tulipaikkoineen
Lastenvaunukelpoinen: osittain