sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Luontopuuha: Satuseikkailu luonnon lavasteissa


Luonto sydän luovuus! Lapset näkevät luonnossa paljon sellaista mihin aikuisen silmä harvemmin tarttuu. Mitäpä jos seuraavan ulkoilun lomassa kiinnittäisittekin ajatuksella huomiota niihin pieniin yksityiskohtiin ja tutkailisitte lähiluontoa uudesta perspektiivistä? Pakkaisitteko retkelle mukaan vielä yhden tai kaksi pienen pientä tarviketta? Tämä luontoseikkailu alkaa lelulaatikolta.


Meillä luontopuuhan kapellimestarina toimi 4-vuotias tyttäreni. Kaikki kuvien lainaukset ovatkin nuoren seikkailijattareni suusta. 





Saduissa ja miniatyyrimaailmassa on taikaa. Luonto tarjoaa luovuudelle mitä parhaimmat puitteet. Napatkaa seikkailulle mukaan lapsen lempifiguuri tai muu ulkoilun ja kastumisen kestävä pikkulelu. Tämän lisäksi tarvitaan vain kuvausväline - kännykkä ajaa asiansa mainiosti. Ja mitä sitten tapahtuu, se riippuu seikkailijoista!




Vinkit satuseikkailuun luonnon lavasteissa

Ennen retkeä ja retkellä


1. Satuseikkailun idea on katsoa luontoa luovasta perspektiivistä
Mistä lelu voisi kulkea ja mitä se voisi tehdä luonnossa? Voitte miettiä satuseikkailun kulkua jo ennen ulkoilua tai kaikki voi tapahtua aivan extempore sen mukaan mitä ympäristöstä löytyy.

2. Kuvatkaa / videoikaa lelua lapsen löytämissä paikoissa ja keksikää seikkailulle juonta
Yhteinen tarinankerronta on hauskaa ja toteutusta voi soveltaa helposti ikävuosien mukaan. Videovinkki: Pyörillä kulkevia leluja voi koittaa vetää siimassa tai langassa liikkeen aikaansaamiseksi. Jos ulkoilussa on jo riittävästi meininkiä voi tarinan sepittää yhtä hyvin jälkikäteenkin. Tyyli on vapaa! 

3. Leikin lomassa voi harrastaa ja harjoitella uutta
Lapsi ja lelu voivat vaikkapa opetella retkeilytaitoja tai harrastaa luontoliikuntaa, kuten metsäparkouria ja puukiipeilyä. Leikin lomassa voi tutustuttaa lasta myös uusiin asioihin. Jos näköpiirissä siintää ensimmäinen telttayö, voi lelunkin viedä mielikuvitukselliselle telttaretkelle.







Retken jälkeen

4. Tarinan sommittelu
Mielikuvitus valloilleen! Miettikää kuviin tai videoihin sopivat tekstit. Lapsen kertomaa on turha siloitella liikaa ettei tarinan rouheus kärsi. Juonen muotoutumista voi auttaa esittämällä lapselle kysymyksiä. 

5. Kuvamuistosta on moneksi

Kuvista voi koota kollaasin perinteisin menetelmin (printtaa, leikkaa, liimaa ja askartele) tai digitaalisesti. Monet kuvapalvelut tarjoavat laajan valikoiman kuvatuotteita muokkausmahdollisuuksineen. Sopisiko satuseikkailunne julisteeksi lastenhuoneen seinälle tai vaikkapa kuvavihkona joululahjaksi kummille? Vai tekisittekö sittenkin sadunomaisen seinäkalenterinTämän jutun kuvat ja tekstit on sommiteltu ilmaisella Canva - aplikaatiolla kännykällä. 

Kännykkävideon käsittelyyn sekä videon koostamiseen kuvista voi käyttää vaikka ilmaista Kinemaster - ohjelmaa. Videota tehdessä kannattaa tarkistaa etukäteen kuvan rajautuminen ohjelmassa. Yleisvinkkinä: kuvaa kaikki videot vaakatasossa. Koostevideon laatiminen tämän jutun kuvista ei onnistunut, koska ainakin Kinemasterin ilmaisversio olisi vaatinut onnistuneeseen rajaukseen erilaisen kuvasuhteen. 




Tässä luontopuuhassa saavat seikkailla niin aikuiset kuin lapsetkin! Puuha sopii myös päiväkodissa tehtäväksi luovaksi luontoprojektiksi. Jokainen lapsi voi tuoda kotoa oman pikkulelunsa ja näiden seikkailut tarinoineen kootaan hauskaksi seinäkollaasiksi. 




Satuseikkailu sai inspiraationsa lapsuuteni leikeistä. Olisi ihanaa nähdä muidenkin satuseikkailijoiden ideoita! Vinkatkaa linkeistä kommentteihin tai jakakaa kuvia Luontohetkiblogin Facebook -sivulla


Luovia luontohetkiä! 

-Mira, Luontohetkiblogi






tiistai 11. syyskuuta 2018

Lauttasaari - metro vie retkelle onnellisten saarelle



Lauttasaari on saari, jonka upeita rantoja kiertämällä saa kulumaan helposti koko päivän. Pääkaupunkiseudun luontokohteissa voi yllättyä matkustamatta kauas. Innoitus tämänkertaiselle retkelle lähti NATTOURS -hankkeen suunnittelemasta mobiilireitistä, "Lauttasaaren kävelystä". Citynature.eu - sivustolta löytyvä kartta paikannuksineen kuljetti minut ensin komeille kallioille, sitten sympaattisen mökkialueen läpi ja lopuksi vaeltelemaan Lauttasaaren rannoille. Ihastuin! Näihin luontohetkiin sujautti  hetkessä metrolla. En ihmettele ollenkaan että lauttasaarelaiset liittävät kaupunginosaansa tunnisteen #onnellistensaari


Tunnelmat kirjoitushetkellä ovat astetta syksyisemmät, mutta Lauttasaaren ympärivuotista kauneutta ei käy kiistäminen. Tutkaille vaikka Citynature -sivua tai selaile julkista Lauttasaari kuvin -Facebook-ryhmää.  Kävelyreittini noudatteli melko tarkasti valmista  reittiehdotusta, jonka pituudeksi ilmoitetaan 6,7 km. Kilometrini tosin ylittyivät reippaasti  kun maisemat veivät mennessään ja askeleet kulkivat melkoista siksakkia. Suoraviivaisempi lenkki mahtuu hyvin arki-iltapäiväänkin. Otin paikannuksen ja mobiilireitin käyttöön heti Lauttasaaren metroasemalla. Valmis suunnitelma ohjasi minut lasten leikkipaikan lomasta komealle Myllykalliolle. Kallion päällä sijaitseva lintutorni oli tuttavuus, jota kaikki paikallisetkaan eivät olleet löytäneet. Lähiluonto on yllätyksiä täynnä! Juttua kirjoittaessa bongasin vielä valokuvaaja Suvi Höydenin tunnelmalliset kuvat lintutornilta (ja muualtakin Lauttasaaresta).  


Myllykallion lintutornin vierestä löytyi myös ilmatorjuntatykki. Molemmat nähtävyydet oli merkitty mobiilikävelyreitillekin ja niiden varrelle kulki pieni hiekkatie. Maisemia tähyillessä katse kääntyi jo horisontissa kutsuvasti kimmeltävään mereen.






Mobiilireitti toikin jo lupauksen merestä ja johdatti kohti rannan tuntumassa sijaitsevaa kesämaja-aluetta. Matkalta löytyi houkutteleva myynti-ilmoitus ja hirveän komea iso pahka! Mökkialueella tunsin hetkellisesti eksyneeni yksityisille takapihoille, mutta kartta osoitti oikean polun. Matkanteon sisältäessä pienimuotoista kalliokiipeilyä reittiä ei voinut syyttää tylsyydestä, mutta ei myöskään suositella rattaiden kanssa liikkuvalle. Tasaisempaa menoa toivovien kannattaa tutkailla myös Lauttasaaren ympäri -pyöräilyreittiä ja soveltaa itselle sopiva lenkki. Suuntasin luontohetkilleni suoraa töistä ja päästessäni Länsiulapanniemen kallioille eväspussi jo rapisikin. Haukkasin eväiden lisäksi ensimmäisen palan Onnellisten saaren meritunnelmaa.  


Länsiulapanniemi on komea kivikkoineen, rantoineen ja laitureineen. Mobiilikartalla sijaitsevan hiidenkirnun missasin. Katse oli todennäköisesti ulapalla!




Pienen eväshetken jälkeen jatkoin eteenpäin ohjelman luvatessa rantaa, rantaa ja rantaa. Löysin upeita maisemia ja vehreitä kurkistusikkunoita merelle. Kävelin tapahtumiinkin vuokrattavan Poliisien kesäkodin ohi. Saunan pihapiirissä ei näkynyt vilvoittelijoita ja ahkerassa käytössä ollut tikkataulu odotti hiljaisuudessa seuraavaa peliporukkaa. 




Reitin poiketessa välillä metsään ja jatkuessa taas uusiin rantamaisemiin, inspiroiduin laitureista. Mikäli harkitset tunnelmallisia perhepotretteja, Lauttasaari saattaa olla kuvauspaikkasi. Upeaa että tänne pääsee kätevästi metrolla! Kuvissa kaksi laituria Särkiniemestä, ensin vanha ja komean patinoitunut sitten käytössäoleva uimalaituri.



Särkiniemen uimalaituri
Pienten lasten kanssa Lauttasaareen kannattaa tutustua pienemmissä paloissa, sillä komeita rantoja tuntuu riittävän loputtomiin. Valikoiduista kuvista jäivät pois varsinaiset uimarannat, mutta niistä löytyy ihan mukavasti tietoa googlaamalla. Lauttasaaren uimaranta (Kasinonranta) vaikutti vilkkaalta, mutta Kahvila Kasinonrannan riippumatot ja eväät siitä huolimatta houkuttelevilta. Ranta leikkialueineen, kuntoiluvälineineen ja terasseineen onkin perheiden suosiossa.


Niin ikään lapsiperheiden suosiman, mutta rauhallisemman Veijarivuoren uimarannan ohitettuani, minua kutsuivat komeat kalliot sekä mereen ripotellut kivenlohkareet. Kallioilla kukkiva sininen rantatädyke houkutteli kimalaisia niin kuin minua merenrantafiilistely tällä paikalla. Taivas heijastui upeasti vedenpinnasta ja muutama pariskunta koirineen vietti rauhallista iltahetkeä veden äärellä. Tämä olisi täsmäsijainti lyhyemmälle Lauttasaari -vierailulle, pienelle perheretkelle tai miksei treffeille? Veijarivuoren uimarannan tuntumassa on pidetty ja mobiilireitillekin merkitty kahvila-ravintola Paseo.



Tuntuu kuin Lauttasaari olisi julkinen salaisuus, sellainen jonka vain paikalliset paremmin tuntevat. Lauttasaari-Seuran ylläpitämä Lauttasaari -sivusto mainitsee hauskasti että "Jopa paikallinen nuoriso viettää hyvin paljon iltojaan omalla saarella keskustan läheisyydestä huolimatta." Somessa Lauttasaarta tituleerataan aihetunnisteella #onnellistensaari. Lauttasaarelainen voi nauttia iltapalan tai viettää lepohetken helposti meriluonnon äärellä. Näin tekee myös retkeilevien naisten yhteisön, Outdoor Siskojen, perustaja ja paikallinen Tea Tervo. Tea onkin mainio esimerkki siitä miten integroida lapsiperhearki, luonto ja ulkoilu. Lauttasaarelaiseen ulkoilmaelämään voit kurkistaa Tean Instagram- sivulla. Onneksi tämä retkisaari on kaikille avoin, vuoden ympäri.



Ihastelulenkkini loppupuolella saavuin Sisä-Hatulle, pikkusaarelle jonne voi kahlata. Koska tunnelmoiva tutkimusmatkani oli kestänyt jo paljon suunniteltua pidempään, kahluureissu jäi toiseen kertaan. Löysin Youtubesta kuitenkin symppiksen pikkuvideon Sisä-Hatusta. Kannattaa huomioida ettei "Lauttasaaren kävely" ole rengaslenkki, joten aikaa saa varata vielä paluumatkaan. Itse otin varaslähdön kohti kotia ja hyppäsin Vattuniemenkadun bussipysäkiltä (pysäkki 1047, Nahkahousuntie) Lauttasaaren metroaseman kautta kulkevaan bussiin 21B. 






Toisinaan komeat kohteet ovat lähempänä kuin arvaisikaan! Mainioita retkihetkiä!



- Mira, Luontohetkiblogi 





RETKIKOHDE LYHYESTI

Kuvaus: Kaupunginosa, jonka rantoja kiertelemällä saa kulumaan koko päivän
Reitin pituus:  Testattu kävelyreitti 6,7 km, fillarireitti saaren ympäri 10,3 km
Retken kesto: 2 - 3 h - koko päivä
Vessa: Kahvilat ja ravintolat (osa myös kartalla)
Taukopaikka: luonnon luomat, kahvilat, ravintolat
Lastenvaunukelpoinen: osittain (tutki kartan fillarireittiä)