Luminen laavuyö Sipoonkorven kansallispuistossa – bussilla perille!

Luontoon kannattaa lähteä aina, mutta etenkin silloin kun elämä tuntuu kiireiseltä! Tykkään erilaisista juhlapäivistä ja niiden juhlistamisesta ulkona. Tällä reissulla toivotetaan tervetulleeksi uusi vuosi Sipoonkorven kansallispuistossa. Lue miten sujuu autottoman yön yli retki pääkaupunkiseudulla talvella, kun aikaa on 20 tuntia.

RETKIKOHDE LYHYESTI

Kuvaus: Sipoonkorven kansallispuistossa sijaitseva Ängesböle on mukava taukopaikka, jossa on helppo yöpyäkin. Byabäckenin luontopolku kulkee samalla alueella.

Reitin pituus:  Bussibysäkiltä on 2,5 km Byabäckenin parkkipaikalle ja siitä muutama sata metriä Ängesböleen

Retken kesto: Yön yli, mukava päiväretkikohde lapsiperheille

Vessa: huussit Ängesbölessä (oma paperi mukaan)

Taukopaikka: laavu ja monta tulipaikkaa

Lastenvaunuillen: ei, reitin alussa noustaan jyrkkää mäkeä, bussilla saavuttaessa pysäkiltä kuljetaan autotien viertä Byabäckeniin (vaunut voisi jättää parkkipaikan tuntumaan)

Retkiystävät tien päällä, kuvassa Maria

Helsingin rautatieasemalta Sipoonkorpeen reilussa puolessa tunnissa

Loppuvuoden kiireiden jälkeen on ihana sukeltaa vuoden vaihteeseen retkeillen. Retkivalmisteluina pakkaan tarjouskampanjasta hankkimani rinkan, 75 litraisen Fjällravenin Kajkan ja suuntaan alkajaisiksi kohti Sörnäisten katuja. Rautatieasemalta startannut bussi noukkii minut urbaanista ympäristöstä kohti vehreämpiä maisemia. 

Bussi 788 kulkee harvakseltaan Helsingin rautatieasemalta kohti Porvoota, mutta sillä pääsee 40 minuutissa Sipoonkorven kansallispuiston kylkeen. Metsähallituksen sivuilta löytyy laajempi listaus Sipoonkorven bussiyhteyksistä. Jäämme ystäväni kanssa  pois bussista Jokivarrentiellä, Länsitien pysäkillä. Reittimme kohti ensimmäistä etappia, Byabäckenin parkkipaikkaa, on yksioikoinen: 2,5 kilometriä pitkin Länsitien reunaa. Kello on kolmen maissa ja ulkona on vielä valoisaa. Astelemme lammikoiden laikuttamaa tietä. Ilma on sateisen kostea ja ennen kaikkea raikas. 

Byabäckenin infotaulu Sipoonkorven kansallispuistossa

Sipoonjoen sivujoki Byabäcken virtaa parkkialueen vieressä

Länsitien varrella Sipookorvessa riittää nähtävää

Rinkkani painaa 20+ kiloa! Ei ihan kevyet varusteet 20 tunnin retkelle, mutta testireissu on hyvä tehdä kunnon kantamuksilla. Tiellä ei ole ruuhkaa, vain muutama auto huristaa ohitse. 1,5 kilometrin kävelyn jälkeen tulemme ensimmäiselle infotaululle. Källängen infotaululta ja parkkipaikalta (Länsitie 152) voi kavuta ylös mäkeen ja Bölebergetin kallioille. Kallioiden päällä on pieniä lampia, jotka tekevät paikasta mielenkiintoisen. Ainakin viime käynnillä, muutama vuosi sitten, paikalla oli yksinkertainen nuotiopaikka. Kalliolampien alue jää kansallispuiston rajojen ulkopuolelle, eikä nuotiopaikkakaan ole Metsähallituksen ylläpitämä.

Raikkaan kostea kävelyilma saattelee meidät seuraavaksi Byabäckenin parkkialueelle ja infotaululle. Tämä on myös Ponun perinne postia –luontopolun lähtöpaikka. Matkamme varsinainen kohde on Ängesböle, josta löytyy laavu, useita tulipaikkoja ja pieni telttailualue polttopuineen sekä huusseineen. Teltan saa pystyttää kansallispuistossa vain tarkoitukseen merkitylle alueelle. Pyrimme ajoissa perille ja toivomme yösijaa laavusta. Teltta on toki mukana.

Byabäckenin luontopolku

Poikkea Byabäckenin luontopolulta eväshetkelle Ängesböleen

Sipoonjoen sivujoki, Byabäcken, virtaa komeasti parkkipaikan tuntumassa. Tätä retkijuttua kirjoittaessa opin, että Byabäcken joki on myös tärkeä elinympäristö taimenelle. Byabäckenin luonto hurmaa läpi vuoden. Ainoa kuva jonka olen postannut Luontohetkiblogin Instagram -tilille kahdesti on upea käenkaalin kukkameri juuri täällä. Joulukuun lopussa vesipisarat venyvät neulasten jatkeena ja ilta hämärtyy.

Joen ylityksen jälkeen vastassa on ylämäki, joka ottaa huterajalkaisemmilta luulot pois. Rinkka painaa ylämäessä, mutta leveää luontopolkua on muuten helppo kulkea. Metsään laskeutuva pimeä ajaa vastaamme muutamia ulkoilijoita. Hypimme loskalammikoiden yli. Kiittelen ja kiroan kenkiäni. Jalassani on vedenpitävät mutta melko koleat retkeilykenkät, villasukin vuoratut kesäkumpparit. Useampi seurue tiedustelee yöpymissuunnitelmiamme. Retkemme pienessä tihkusateessa uuden vuoden aattona saattaa hämmästyttää. 

Tulemme pian Ängesbölen viitan kohdalle, ja mietimme pitäisikö mukaan ottaa puita. Ennen retkeä lukemani kirjoitukset ovat kehoittaneet tekemään niin, mutta emme kuitenkaan seuraa neuvoja. Vettä olemme ottaneet mukaan reippaasti, sillä kohteesta ei löydy vesipistettä.

Pitkät puut muuttuvat pätkiksi Ängesbölen puuliiterin kupeessa 

Tunnelmallista retkiruokailua räntäsateessa

Tullessamme perille, ei paikalla ole muita. Katsastamme Ängesbölen laavun lokoisaksi nukkumapaikaksi. Tulisija jakaa laavun ja nukkumaan mahtuu molemmin puolin. Sijaa on jopa viidelle sopuisalle henkilölle. Heitämme rinkat sateen suojaan ja suuntaamme kokkailemaan kuusen tarjoamaan katokseen. Luvassa on itämaishenkistä myskikurpitsa-nyhtökaurasörsseliä Trangialla valmistettuna. Tervetuliaismaljaksi keitämme Retkipaikan uutta Loimu -kahvia. Kahvi maistuu pienessä sateessa kauramaidon kera erinomaiselta. 

Illallinen kaasukeittimellä valmistuu helposti valmiiksi pilkotuista aineksista. Kamera pitää sadetta kylmälaukussa, joten todistusaineistoa ei jää. Luottoreseptini saattaa tulla jakoon myöhemmin!

Syömisen lomassa saan ystävältäni liikuttavan lahjan: palan suojeltua ikimetsää Luonnonperintösäätiöltä. Valittu alue, Hiirettelänvuori Iitissä, nostaa hymyn huulille. Lahja sisältää upeasti kuvitetun kortin, jossa retkihiiri köllöttelee komeissa maisemissa. Paras lahja on yhteinen retki ja suojeltu metsä! Marian luontoaiheisia kuvituksia voi ihastella Instagramissa. 

Yksi Ängesbölen tulipaikoista

Otsalamppuhiippailut pimeässä metsässä

Melko räntäisen, mutta iloisen ruokailu- ja tiskituokion jälkeen suuntaamme pimeälle Byabäckenin luontopolulle. Luontopolun varrelta, eläinten postilaatikoista, löytyy hauskoja viestejä lasten kanssa luettavaksi. Käyntihetkellä polulla olevat kuusi postilaatikkoa ovat kuitenkin huollettavana. Rengaslenkkinä luontopolulle tulee pituutta noin 2 km, mutta reitti kulkee paluumatkalla 700 metriä Länsitien reunaa pitkin.

Räntäsade muuttuu lumisateeksi ja palaamme laavulle, jossa loimottaa nyt kutsuva tuli. Mahdumme hyvin lämmittelemään saapuneen seurueen tiivistäessä. Keskustelun päätteeksi ajaudumme varttuneempien suunnistajien imuun ja päätämme kurkata löydämmekö lähellä sijaitsevan Bergströmin torpan. 

Bergströmin torppa vaikuttaa kuvien perusteella jo melko huonokuntoiselta, mutta lienee paikkana mielenkiintoinen. Torpan vieressä on katoksellinen nuotiopaikka, jonka voi varata yksityiseen käyttöön Sipoonkorven luontoyrittäjiltä. Kävelemme pimeässä ja suunnistajat loikkivat valonheittimineen runkojen yli kuin metsäkauriit. Me astumme perässä mutaan ja innokkaasta yrityksestä huolimatta palaamme harhareissun jälkeen takaisin laavulle.

Ängesbölen laavu tunnelmavalaistuksessa

Vuodenvaihde täyttää nuotiopaikat 

Kuivattelen kamppeitani tulen ääressä ja mietin voisiko olla parempaa tapaa odottaa vuoden vaihtumista. Ängesbölen tulipaikat täyttyvät ja kello kymmenen aikaan jokaisella loimuaa tuli. Puuliiteri, sahat ja kirves ovat ahkerassa käytössä.

Koiranomistaja koirineen norkoilee eväitä, kun huoltoasemien ovet ovat olleet säpissä. Koiria onkin monta, osa on paossa rakettien räiskettä. Emme odottaneetkaan olevamme yksin näin helposti saavutettavassa paikassa.

Teemme laavussa iltapalaa ja taiteilemme pihalle lumikarhun. Uuden vuoden toivotukset lähetetään matkaan tähtisadetikkujen ja keksien siivittämänä. Kuksassa on kuksallinen skumppaa. Kun muut vuodenvaihteen viettäjät poistuvat ja laavu tyhjenee hiljenee myös Ängesböle. Sukellamme makuupusseihimme eikä unta ei tarvitse odotella.

Laavuselfie

Uusi luontoretkivuosi alkaa ulkona

Aamulla keittelemme puuron ja kahvit. Tuntuu hyvältä vastaanottaa vuoden ensimmäinen päivä rauhassa retkellä. Saamme olla koko aamupäivän keskenämme ja tunnit hupenevat verkkaiseen tekemiseen. Pilkomme puita valmiiksi ja pakkailemme. Nähtävää jää vielä seuraavallekin kerralle. Emme ehtineet ollenkaan aivan vieressä nököttävälle torpalle! Kun yhdentoista maissa suuntaamme kohti bussipysäkkiä, vastaan kävelee monta perhettä.

Byabäckenin alueella ei kulje pitkiä merkittyjä reittejä, mutta kohde on mukava retkipaikka joka tapauksessa. Kurkkaa kerralla vaikka kaikki : Byabäckenin luontopolku, Bergströmin torppa ja Ängesbölen taukopaikka laavuineen. Älä unohda nousta katsomaan kalliolampia Källängen parkkipaikalta.

Sipoonkorven moniin retkeilymahdollisuuksiin voi tutustua vuonna 2020 julkaistun retkioppaan "Sipoonkorpi luontokohdeopas" avulla!

Luontohetkiblogin neljän vuoden takainen retkijuttu kuljettaa pitkospuille ja Sipoonkorven Storträsk -lammen ympäri. Nykyään Storträskille vie esteetön reitti ja paikalla on katoksellinen tulipaikka. 

Mukavia luontoretkiä vuodelle 2021!

- Mira, Luontohetkiblogi

Sympaattinen lampikierros ja kallioita Sipoonkorvessa: Hältingträsk ja Backnäs

Lumi- ja kelitilanne pääkaupunkiseudulla vaihtelee, mutta luontoon kannattaa suunnata monessa säässä! Tämän retkijutun reissu tehtiin keväällä sulavan lumen keskellä, melko vetisissä olosuhteissa. Lyhyempikin retki palkitsee, kuten piipahdus tällä Sipoonkorven vähemmän tunnetulla Hältingträsk -lammella. Vaikka keväässä oli värejä lähes yhtä paljon kuin nyt tammikuussa, maisemat olivat mainiot. Kävelimme Hältingträsk -lammen ympäri ja ihailimme polun viereen jääviä kiipeilykallioita. Tutustu paikkaan pienellä retkellä tai vaikka osana pidempää patikkaa Sipoonkorvessa.

Kirjoitin Luontohetkiblogin ensimmäisen retkijutun Sipoonkorven Storträsk-lammelta. Sipoonkorvessa on monia pieniä vähemmän tunnettuja luontokohteita. Hältingträsk -lammen kierros ei vaadi kovin pitkää kävelyä, mutta tarjoaa pientä seikkailua perheulkoiluun. Lyhemmät retket ovat mainio vaihtoehto leikkipuistoille ja solahtavat osaksi aamu- tai iltapäiväohjelmaa.

Hältingträsk ei ole kooltaan suuri, eikä sitä ole nimetty esimerkiksi Luontoon.fi -sivustolta löytyvälle Sipoonkorven pdf-kartalle ollenkaan. Google maps näyttää lammen sijainnin.  Bäcknas -kiipeilykohteen vuoksi, alueesta on kiipeilijöiden tallentamia tietoja 27crags -sivustolla. Kohteelle sopiva parkkitila näkyykin kartalle merkittynä täällä. Polku lammelle kulkee sopivasti kiipeilykohteen ohitse. Kuva ei tee oikein oikeutta kallioille, jotka olivat kiva lisämauste retkeen. 

Me jätimme auton pienemmän polun varrelle, josta kuljimme metsän läpi lammelle. Takaisin palailimme Backnäs -kallioiden lomasta leveämpää polkua pitkin. Alueella kiertävät polut yhdistävät lammen isompaan reittien verkostoon ja Sipoonkorvessahan nähtävää riittää. Kurkkaa reissuinspiraatiota vaikka Retkipaikasta.

Emme nähneet retkellämme muita ulkoilijoita. Sipoonkorpi onkin mukava vaihtoehto ruuhkaisemmalle Nuuksiolle. Lapsille mielenkiintoista nähtävää tarjoaa myös Ponun perinnepostia -luontopolku hiljattain uusittuine postilaatikkoineen. Luontopolun vierestä löytyy myös tulipaikka ja huussi. Rengasreittinä kohde on perheille tylsä koska loppumatka täytyy talsia tienvierustaa. Lisävinkkejä Sipoonkorpeen tulossa myös Luontohetkiblogiin.

Hältingträsk- lammen alueen metsäpolut eivät sovi rattailla kuljettavaksi. Kantorinkka tai -reppu onkin paras kulkupeli pienimmille. Vierailuaikaan kumpparit olivat pätevin kenkävaruste ja kaikki selvisivät retkestä kuivin jaloin. Hältingträsk -lammella ei ole taukopaikkaa tai muitakaan retkirakenteita. Pienen epävirallisen tulipaikan luota löytyi muutama puu istahdettavaksi. Eväät ja istuinalustat matkaan.

Lopuksi haluan jakaa retki-inspiraatiota vuodelle 2019 ja toivottaa meille kaikille antoisaa alkanutta retkivuotta!

Retkihaaste

Oletteko jo tutustuneet Retkihaasteen tämän vuoden haastelistaan?  Tämän linkin takaa latautuva ja tulostettava retkihaaste on lappunen jota katselen mielelläni myös jääkaapin ovessa. 

Retkilippu

Voit pyytää ystävää tai ystäväperhettä mukaan retkelle lähettämällä laatimani Retkilipun. Ensimmäinen lähetys Postin mobiilisovellusta käytettäessä on ilmainen! Retkilippu sopii aineettomaksi lahjaksi vuoden ympäri. Jos haluat retkeillä Retkilipun maisemiin, suuntaa retkesi Nukarinkoskelle! 

Pääkaupunkiseudun perheretkiryhmä

Liity Facebookissa Pääkaupunkiseudun perheretkiryhmään ja tule lasten kanssa retkeilemään ja tapaamaan samanhenkistä porukkaa. Kenties myös solmimaan uusia ystävyys - ja retkikaverisuhteita. Ensimmäinen tapaaminen järjestetään tammikuussa Villa Elfvikin maisemissa Espoossa. Lisätietoja ryhmän Facebook - sivulta. 


Terkuin, Mira / Luontohetkiblogi

RETKIKOHDE LYHYESTI

Kuvaus: Lyhyehkö metsäretki komeiden kallioiden ohi ja lammen ympäri

Reitin pituus:  alle 3 km

Retken kesto: alle 2 h

Vessa: ei

Taukopaikka: ei varsinaista taukopaikkaa

Lastenvaunukelpoinen: ei

Storträsk -lampi Sipoonkorvessa on pitkospuinen seikkailu

Pyörälenkin yhteydessä tehty visiitti Sipoonkorven Storträsk -lammen maisemiin sai mieheni ehdottamaan paikkaa myös koko perheen retkikohteeksi. Muutama kuva pitkospuista riitti vakuuttamaan minutkin. Pakkasimme lasten lisäksi matkaan vain kevyet eväät, koska retkiaika tuli arvioitua hieman alakanttiin. Auto jäi  Sipoonkorven kansallispuiston eteläiselle parkkipaikalle Tasakalliontielle, josta kulki kilometrin pituinen metsäpolku lammelle. 3-vuotiaan esikoisen matkanteko sujui kukkia katsellen ja pitkospuilla tasapainnoillen. Metsäpolulla bongasimme retken ensimmäisen hyönteistä suuremman eläimen, pienen soman sammakon.

Storträsk -lampi tunnettaneen paremmin kalastuspaikkana, sillä lammessa luontaisesti esiintyvien kalalajien lisäksi sinne istutetaan vuosittain tuhansia kiloja kirjolohta. Kalastus lammella vaatii oman vesistökohtaisen kalastuslupansa. Kalasto oli nytkin houkutellut paikalle useamman vapamiehen, jotka ensitöikseen osoittivat meille pitkospuiden läheisyydessä uivaa rantakäärmettä.

Kantaen ihmeiden äärelle

Lammen maisemia kelpasi ihailla! Uskaltauduin valokuvaamaan paikka paikoin tarkkuuttakin vaativalla reitillä, koska esikoinen kulki hienosti ohjeita noudattaen. Kuvausvälineenä toimi tällä kertaa vain kännykkäkamera. Muutamassa hankalammassa kohdassa, jossa pitkospuut olivat kastuneet, nappasin tytön hetkeksi kainalooni.    Tytöllä oli jalassaan Gore-Tex -lenkkarit joiden ajattelin olevan kumppareita ketterämpi vaihtoehto. Käärmehavaintojen lisääntyessä saappaita tuli kuitenkin ikävä. 

Pieni tutkimusmatkailija

Näimme lammella kymmenkunta käärmettä. Mieheni kulki kuopusta kantaen edellä, esikoinen välissämme ja minä peränpitäjänä. Useimmat käärmeet vilahtivat edestämme vikkelästi uimaan ja vaikuttivat rantakäärmeiltä. Läheisempää tuttavuutta emme jääneet tekemään. Oma käärmekiintiöni tuli täyteen lampiosuuden loppupäässä kolmen peräkkäisen havainnon jälkeen. Silti ainoassa vähääkään onnistuneessa kuvassa näkyy tietysti vain uiva tikku.. Käärmeiden lisäksi katselimme tyttäreni kanssa pitkospuiden viereltä löytyneitä valtavia rupikonnia. Mukaan mahtui myös hyvinkin lemmekkäissä tunnelmissa ollut konnapariskunta. Myöhemmät syyskuiset retkiterveiset reitiltä kertoivat enää yhdestä käärmehavainnosta.

Kevät on lempeä

Pysähdyimme syömään eväitä taukopaikalle, joka sijaitsi noin puolessa välissä lammen kiertävää reittiä. Tai siis lapset söivät eväitä kun me aikuiset haikailimme nälkäkurkina. Eväsikävää edisti toisen retkiporukan ympärillä leijaileva grillimakkaran tuoksu. Taukopaikan pöytäryhmä oli jo hieman kehnokuntoinen, mutta tarkoitukseensa ihan riittävä. Tulentekoa varten löytyi puita. Evästaukoa siivitti vedenrajasta kuulunut komea loiskahdus. Liekkö ollut isompi kala asialla? 

1-vuotias kuopuksemme matkusti retkellä kantorinkassa, joka pääsi meillä nyt ensikertaa testiin. Kantorinkka olikin tälle reissulle hyvä valinta, koska reitti kulkee monessa kohtaa aivan veden äärellä. Lampi vaikutti reunamillakin syvältä, joten omaa näkyvyyttä heikentävää kantovälinettä en tänne suosittelisi. Vaikka Storträsk -lammen pitkospuut vaativat hieman tarkkuutta, sopii kohde  hyvin pieneen seikkailunnälkään lapsiperheille. Emme myöskään olleet ainoa lasten kanssa lammella retkeillyt seurue. Nuori innokas batman kiikaroi eläimistöä isänsä kanssa taukopaikalla.

Pitkospuut kutsuvat seikkailuun

Kuvauksellisia paikkoja, kotiinjäänyttä järkkäriä tuli ikävä

RETKIKOHDE LYHYESTI

Kuvaus: komea lammen ympäri kulkeva reitti, hieman haastava kulkumaasto

Reitin pituus: 3 km, parkkipaikalta lammelle noin 1 km ja lammen ympäri 1 km

Retken kesto: noin 2 h

Vessa: puucee parkkialueella, opm (= oma paperi mukaan)

Grillipaikka: lammen kiertävän reitin puolivälissä, Metsähallitus toimittaa puita

Lastenvaunukelpoinen: ei

Eläinhavaintoja: käärmeitä, rupikonnia ja vesilintuja