perjantai 4. lokakuuta 2019

Kosken kuohuja, pitkospuita, tulipaikkoja ja ihana ruska – Nurmijärven Myllykoski sopii koko perheen syysseikkailuun



Kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven synnyinseuduilta löytyvät Vantaanjoen kosket ovat paikallisten ulkoilijoiden suosiossa. Komeat kosket saattavat silti jäädä pääkaupunkiseutulaisilta huomioimatta. Nurmijärven Myllykosken retkireitit osuvat ansaitusti 7-veljeksin vaellusreitin varrelle. Myllykoski sopii erinomaisesti paitsi kalastukseen, myös koko perheen päiväretkikohteeksi. Helsingistä on helppo saapua bussillakin. Me päiväretkeilimme kosken äärellä syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Lue retkitarina ja innostu Myllykoskesta. 


RETKIKOHDE LYHYESTI

Kuvaus: Komeita koskimaisemia, pitkoksia ja siltoja
Reitin pituus:  alle 3 km
Retken kesto: 2 - 3 h 
Vessa: ei
Taukopaikka: Pikkukoskella on laavu ja tulipaikka, Myllykoskella on tulipaikka. Molemmilla tulipaikoilla on puukatos ja nuotiopuita.
Lastenvaunukelpoinen: Myllykosken ääreen pääsee vaunuilla. Reitti Myllykoski-Pikkukoski ei sovi rattaille, mutta Pikkukoskelle pääsee myös tietä pitkin.




Tervetuloa tunnelmallisen retkilauantaimme pariin Myllykoskelle. Retkemme luontoelämykset koetaan näppituntumalla. Metsässä kasvavat sienet ja komeat muurahaispesät herättävät lasten kiinnostuksen heti retken alkumetreillä. Tutkailemme polulta löytyviä opasteita, jotka ovat oiva tapa oppia uutta ympäröivästä luonnosta.

Myllykosken luontopolku, Koskikaran luontopolku, tekee noin kahden kilometrin mittaisen lenkin metsässä ja kosken alueella kierrellen. Alueelta löytyy lisäksi QR-koodeja sisältävä Myllykosken puulajipolku, joka vie Luontoportin lajitiedon pariin.  



Luontopolkujen opastaulut kaipaisivat usein korokkeita lapsille

Retkiryhmämme kurvaa luontopolulta pitkospuille joenvarteen. Olemme matkalla kohti Pikkukoskea, josta löytyy tulipaikka laavuineen. Pitkospuut kuljettavat nuoria nopsajalkoja vauhdikkaasti eteenpäin. Noin kilometrin mittainen matka Pikkukoskelle taittuu rivakasti. Pitkospuilla on runsaasti kynnyksiä, nousuja ja laskuja, mutta koko sakki pysyy enimmäkseen pystyssä. Huonojalkaiselle reitti ei sovellu. 

Matkaamme peltojen tiukassa halauksessa kasvavan kauniin joenvarsimetsän läpi. Vastaan tulee kaksi- ja nelijalkaisia ulkoilijoita. Upea lämmin syyssää ja viikonloppu ovat houkutelleet pitkoksille runsaasti kulkijoita.



Saapuessamme Pikkukosken laavulle edellinen useamman sukupolven retkiryhmä on juuri jatkamassa matkaansa. Olemme kantaneet nuotiopuut mukanamme, mutta paikalta löytyykin täysi puukatos. Ilahdun kaikkien perheretkeilijöiden puolesta. Lisään puita vielä hehkuvaan hiillokseen kun  seuraava retkiseurue jo pilkistääkin pitkosten päästä. Sopu sijaa antaa! Jaan tulokkaille vaahtokarkkeja grillattavaksi. Nämä ovat meillä hitti, mutta makeiden herkkujen kulutus on muutaman karkin luokkaa.

Pikkukoskella maistuvat eväät ja nuotioherkut


Syömme ja tutkailemme vierellä virtaavaa koskea. Kuopuksen suu loksahtaa pian auki. Vesirajasta kahlaava kalastaja esittelee saalistaan, kahta koskesta nousutta taimenta. Meidän retkisaalis sisältää luontokylvyn lisäksi kasan känsätuhkeloita. Känsätuhkelo on sieni, jota opin keräämään opastetulla sieniretkellä. Vain harva tuntuu tietävän näiden sopivan mainiosti pannulle.

Nuotifiilistelyjen jälkeen suuntaamme kohti Myllykosken komeita siltoja ja kuohuja. Hipsimme samaa reittiä takaisin.


Kalastajan saalis yllättää nuoret retkeläiset



Matkalla on lisää lapsia kiinnostavia opastauluja. Opettelemme kalalajeja. Törönkaltaiset nimet, aiheuttavat hilpeyttä retkiseuralaisissani. Joenvarren leveämpi väylä hyydyttää silti kuopuksen kävelyinnon. Päikkärit ovat jääneet välistä, mutta onneksi mummi on mukana retkellä. Myllykosken kuohujen ääreen pääsisi parkkipaikalta myös rattailla. Siltojen vieressä on toinen tulipaikka sekä puita. Kohteessa ei ole huussia.

Aina on aikaa halata puuta!



Kuljen tyttäreni kanssa Myllykosken silloilla. Tuijottelemme koskea ja virtaan tarttuneita vaahteranlehtiä. Ulkoilijoiden määrä on lisääntynyt iltapäivää kohti. Parkkipaikka on palatessamme täynnä. Liikkeellä on ilahduttavan paljon perheitä ja pieniä lapsia. Myllykosken parkkipaikoista toinen on Siippoontien varressa ja toiselle käännytään Kylmänojantien kautta. Jälkimmäiseltä parkkipaikalta pääsee lyhintä reittiä komeimpien koskikohtien ja siltojen ääreen.





Myllykoskelle pääsee Helsingistä myös autotta. Moni pitkänmatkan bussi kulkee Nurmijärven Myllykukon ohi. Liittymän liepeiltä löytyy bussipysäkkejä. Saapumisohjeita voi tutkailla vaikka Googlen reitityspalvelun kautta.

Koskikohteet ovat komeita vuoden ympäri. Oletko jo käynyt Myllykoskella tai kenties upealla Nukarinkoskella



Mukavia syysretkiä! Tervetuloa seurailemaan luontofiilistelyä myös Luontohetkiblogin Instagramiin

-Mira





1 kommentti: