Nukarinkoski – siltoja ja satumaisemia Nurmijärvellä

Vantaanjoella riittää ihmeteltävää ja lapsiperheille sopivia retkipaikkoja. Nukarinkoski tarjoaa paljon nähtävää: siltoja, pitkospuita, kaunista metsää sekä kosken kuohuja. Kohteesta löytyy myös laavu tulipaikkoineen. Nukarinkoski on erinomainen perheretkikohde. Komeimmat maisemat löytyvät parkkipaikan läheltä. Tee parin tunnin päiväretki tai miniseikkailu laavukaakaolle. Opasteiden puuttuessa tämä retkijuttu tuo selvyyttä reittivalintaan.

Olen kirjoittanut aiemmin Helsingin ja Vantaan rajalla sijaitsevasta Pitkäkoskesta sekä Nurmijärven Myllykoskesta. Hieman syrjemmässä sijaitseva Nukarinkoski erottuu joukosta komeilla puusilloillaan ja lehtipuiden katveessa kulkevilla joen uomilla. Kosken seutu tuo iloa läpi vuoden. Syksyllä mielenkiintoiset retkimaisemat viihdyttävät väreillä ja vaihtelevuudella. Lumiset näkymät veden äärellä ovat komeat. Keväällä virta on vuolain ja kesän vehreässä viidakossa kelpaa seikkailla.

Nukarinkoski on kalastajien suosiossa.  Koskeen istutetaan vuosittain 2 000 kiloa kirjolohta. Maistiaisia kohteesta saatkin kalamies Peltsin Youtube -videolta. 

Vierailimme koskella jo kesällä pirteän mummoenergian voimin. Nukarinkosken parkkipaikka löytyi helposti Google Mapsilla, Nukarintien vieressä sijaitsevan pallokentän luota. Kosken kulmille Nukarintielle pääsee Nurmijärven linja-autoasemalta bussilla numero 51 (katso Korsisaaren aikataulut).

Lähdimme kiertämään alueella kulkevaa merkitsemätöntä rengasreittiä myötäpäivään (Nurmijärven kunnan simppeli kartta). Suuri osa näyttävimmistä kohdista jäi visiitin loppupuolelle. Koska tämä oli ensimmäinen käyntini Nukarinkoskella, oli reissulla odottava tunnelma. Kunnan kartalle merkityt nuotiopaikat olivat hyvin yksinkertaisia.

Aluksi reittimme kulki mukavasti joen liepeillä vehreässä metsässä, mutta koukkasi sitten asutuksen lomaan Hattaratielle. Usko oli hetken koetuksella. Oliko tämä nyt se hieno paikka, josta olin saanut useamman vinkin? Äitini epäili reittivalintaa ja lapset sanoivat etteivät he jaksa kävellä. Pikainen kurkistus karttaan näytti silti vihreää valoa! Reitti koukkasi omakotitalojen väliin. Vaikka tie näytti johtavan lähinnä talojen nurkille, se johdatti metsään ja takaisin kosken ääreen. 

Myllykosken pitkospuisista joenvarsireiteistä haaveilu unohtui kun puikkasimme takaisin kosken luokse. Komeat sillat ja kuivanakin kesänä vuolaasti virannut koski tarjosivat hienot maisemat. Kyllä kelpasi! Alueella oli lisäksemme muutama muu kulkija. Lähtöpisteeseen palattuamme, jatkoimme vielä laavulle johdatteleville portaille (parkkipaikalta katsottuna oikealle). Vehreät lehvästöt kaartuivat pitkosten ylle tuoden viidakkomaista tunnelmaa. Joki virtasi hiljalleen komeiden puiden vierellä. 

Innostavampi reitti kuljetti pikku jalkojakin sujuvasti eteenpäin. Laavu tulipaikkoineen kurkisti pian kulman takaa. Käyntihetkellä näytti että omat puut kannattaa ottaa mukaan. Tulisijassa oli vain hiiltynyt karahka. Eväshetkemme laavulla ei kestänyt kauaa ympärillä pörräävien ampiaisten vuoksi.

Nukarinkosken komeimmille paikoille ei pääse rattailla, mutta lyhyempikin visiitti alueelle kannattaa. Tämän retkipaikan juttu ovat parkkipaikan läheltä löytyvät sillat ja parkkipaikan puoleinen joenvarsireitti. Luontohetkistä voi nauttia pienemmissäkin paloissa. Kiireetön kokeminen jää lapsille varmasti paremmin mieleen kuin kulkeminen kauempana koskesta.

Käyntimme jälkeen Nukarinkoskelle on tullut uusi pöytäryhmä eväshetkeen (bongasin tiedon FB- ryhmästä, päivitän lisätiedot kun saan vastauksen kunnalta).

Mukavaa retkeä!

- Mira

RETKIKOHDE LYHYESTI

Kuvaus: Komeita koskimaisemia ja siltoja pienellä päiväretkellä

Reitin pituus:  alle 3 km

Retken kesto: 1 - 2.5 h, alle tunti Helsingistä 

Vessa: ei

Taukopaikka: tulipaikallinen laavu, uusi pöytäryhmä (?päivittyy)

Lastenvaunukelpoinen: ei