Cityluonto: Vanhankaupunginkoski, Pornaistenniemi ja Lammassaari

Lumi tuli ja sitten se taas suli. Juuri tällä hetkellä maa on valkoinen, mutta lumettomuus on ollut tämän talven johtava trendi pääkaupunkiseudulla. Lumettomuus on myös pistänyt miettimään retkipaikkoja - etenkin lasten kanssa liikkuessa. Odottaako perillä mutavelliä vai ovatko reitit kulkemiskelpoisia pikkuväelle? Entä jos sataa? Jälkimmäisen kysymyksen vakioratkaisu piilee kuravaatteissa ja aikuisten sateenkestävissä ulkoilukamppeissa. Ensimmäiseen kysymykseen vastaus on vaikeampi - ja joskus se selviää vasta paikan päällä. Mutta, tässäpä vinkki helppokulkuiseen ja kiinnostavaan cityluontokohteeseen keskelle Helsinkiä. Vanhankaupunginkosken, Pornaistenniemen ja Lammassaaren alueet lintutorneineen kutsuvat luontohetkille jotka eivät lunta kaipaa. Näissä maisemissa kelpaa retkeillä harmaanakin päivänä! Lisäksi joukkoliikenne tuo helposti perille ja rattaillakin pääsee retkeilemään. 

Onko vinossa patsas vai kuvaaja?

Meidän retkitiimimme koostui tällä kertaa naisenergiasta kun sovimme ystäväni kanssa treffit Vanhankaupunginkoskelle. Julkinen liikenne kuljetti kumpaisenkin näppärästi Viikintielle, vaikka lähtöpisteet sijaitsivatkin ihan eri puolilla Helsinkiä. Retken alkumetreillä ohitimme Voimalamuseon sekä Vanhankaupunginkosken padon. Padon purkamista on suunniteltu luonnonsuojelullisin perustein, mutta monintavoin vaativa hanke on ainakin toistaiseksi jäissä (Ylen juttu aiheesta). Oli padosta sitten mitä mieltä hyvänsä, on se jokatapauksessa melko vaikuttava näky. Varsinkin pienille lapsille pato voi olla mieleenpainuva kokemus. Nyt jälkijunassa kirjoittaessa en valitettavasti muista oliko padon alueella pakollisia portaita. Retkialuetta voi kuikuilla esimerkiksi Googlen kartasta. Me etenimme Pornaistenniemelle Verkatehtaan puiston ja Matinkaaren sillan kautta, mutta myös Tekniikan museolta kulkee kevyenliikenteensilta. Pornaistenniemen reitti vie ensin ohi koirapuiston ja sitten kohti Lammassaaren pitkospuita.

Pitkospuista ei tosin voi enää varsinaisesti puhua, sillä Helsingin kaupunki on mukana NATTOURS -hankkeessa, jonka myötä Lammassaaren kulkureitti on kunnostettu esteettömäksi. Lammassaareen pääsee helposti myös rattailla! NATTOURS -hankkeen hienot nettisivut tarjoavat paljon lisäinformaatiota Helsingin valikoiduista lähiluontokohteista niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksikin. Kannattaa tutustua! Osana hanketta Lammassaaren lintutornin viereen on rakentumassa lisäksi esteetön lintujenkatselulava, jonka aihioita mekin tietämättöminä ihmettelimme.

Kulkureitti itsessään oli retkipäivänä todella karun kaunis ja visiitin parasta antia. Lammassaaressa liikkuessa tulee huomioida mökkirauhan säilyminen yksityisillä alueilla, joten ihan missä vaan ei sovi saapastella. Nyt sesonkiajan ulkopuolella teimme uteliaisuuttamme pienen kierroksen ja tutustuimme saaren keskellä sijaitsevaan Pohjolan pirttiin, jota juhlatilaksikin vuokrataan. Lammassaaresta Kuusiluodolle vievät pitkospuut olivat siinä määrin veden vallassa, että Kuusiluotoon tutustuminen tippui retkiohjelmasta. Sisääntulon lähellä sijaitsevaan lintutorniin pääsi sen sijaan vaivatta. Tälle reissulle kannattaakin napata mukaan kiikarit, sillä lintubongaus sulautuu retkeen saumattomasti.

Pitkospuut Kuusiluodolle

Palasimme Lammassaaresta Pornaistenniemelle, jossa yritimme päästä kurkkaamaan lintujentarkkailuun sopivaa kätköä, piilokojua. Pidemmän pitkospuureitin loppupuolella törmäsimme kuitenkin hyvin jäiseen kohtaan  ja veteen humpsahtamisen pelossa peruuttelimme takaisin lähtöruutuun. Vesi ei ollut syvää, mutta kuivat jalat arvossaan!

Pornaistenniemen lintutorniin kavuttuamme, pidimme eväshetken maisemia ihaillen. Kulkijoita alueella ei juuri näkynyt kahta lintubongaria ja perhettä lukuunottamatta. 
  

Lastenvaunukelpoinen reitti Pornaistenniemen lintutornille

Pysähdyksen jälkeen jatkoimme jo kohti viimeisiä etappeja. Kuljimme ensin pientä siltaa pitkin Pornaistenniemen metsikköön ja siitä Ravintola Koskenrannan sekä Vanhankaupunginkosken kulmille. Pornaistenniemen lintutornilta voisi jatkaa pitkältikin matkaa Viikinrantaa myötäillen. Keliolosuhteet jäivät tosin tältä osuudelta tarkistamatta. Retki tehtiin rauhalliseen tahtiin fiilistellen ja kilometrejä tavoittelematta. Lapsia ajatellen tämä tuntui helposti saavutettavalta ja hyvältä kokonaisuudelta. Käyntiin voisi halutessaan yhdistää niin visiitin Tekniikan museolle kuin arkilounaalle Koskenrantaan tai muuhun lähialueen ravintolaan.

Lopuksi vielä virkistyneen retkikompanjan terveiset! Iloisia luontohetkiä!

RETKIKOHDE LYHYESTI

Kuvaus: Cityluontoa, kosken kuohuja ja lintutorneja 

Reitin pituus:  Viikintieltä Lammassaareen n. 1.6 km (retki ~5 km)

Retken kesto: 2-3 h

Vessa: Verkatehtaan puistossa oli bajamaja, alueella ravintola ja museo

Taukopaikka: luonnon luomat, lintutornit, lähiravintolat 

Lastenvaunukelpoinen: kyllä